Tää lomailu on niin kauheen rankkaa, etten oo jaksanu kirjotella tänne... tai sitte oon ollu vaan saamaton. ken tietää. Loma on joka tapauksessa jo lopuillaan. Huomenna napataan rinkat selkään ja suunnataan täältä Koh Changin saarelta vikaan päämääräämme, Bangkokiin muutamaks päiväksi ennen kotiin lähtöä.
Viimeks taisin kirjottaa tänne, ku oltiin vielä Koh Sametin saarella Thaimaassa... ja vaikka tää saari, missä nyt ollaan ja toi Koh Samet on aika vierekkäin ni ei me suinkaan täällä suunnilla olla ihan koko aikaa oltu. Käytiin Kambodzassa ja Vietnamissa mutka, mistä laittoin aikasemmin jottain kuviakin. Kambodza ei tehny muhun mitään kovinkaan suurta vaikutusta. Siellä oli tosi sotkusta ja mihinkään et päässy ilman, että miljoona kaupustelijaa ois yrittää myydä sulle suurinpiirtein vaatteitansakki. Toisaalta se on aika karua kateltavaa, miten paikalliset ihmiset siellä asuu, pienissä epämääräisen näköisissä tönöissään, keskellä luxushotelleita.
Siem Reap oli melko iso kaupunki, mutta hirveen sekava ja sotkuinen. Sieltä tehtiin myös retki Angkor Watiin, joka on kai kans oma kaupunki, missä oli paljon (ehkä liikaakin?) temppeleitä, joita sitte kierreltiin katsomassa melkeen 6 tuntia oman tuktuk-kuskin johdatuksella. Olihan ne ihan hienoja, mutta muutaman tunnin kiertelyn jälkeen kaikki vaan alko näyttää aika samalta. Erimuotoisia ja -kokoisia kivirykelmiä mun silmille, mutta koska siihen paikkaan myytiin jopa viikonki lippuja ni kai jotku ymmärtää niitä rykelmiä vähä paremmin entä me :D Meille toi yks päivä oli kuitenki ihan riittävä.
Siem Reapista otettiin yöbussi, joka oli muuten aika luxus (varsinki, ku tämmöset mun ja Henkan kokoset tapit mahtu nukkuu niissä pedeissä suurinpiirtein poikittainkin) Sihanoukvilleen, missä vietettiin merestä ja hiekkarannasta nauttien muutama päivä. Sihanoukville oli kaupunkina ehkä asteen Siem Reapia siistimpi ja viihtyisämpi, mutta sielläki sai kyllä hätistellä kaupustelijoita ja tuktuk-kuskeja kintereiltään. Kambodzassa ei siis taidettu viihtyä ku 4 tai 5 päivää, ennen ku suunnattiin Vietnamin puolelle Ho chi Minh cityyn, joka tuntuki sitte aika taivaalta Kambodzan kaupunkien jälkeen. HCM oli siisti 9miljoonan ihmisen ja liian monen mopon suurkaupunki. Tienylitys oli oma operaationsa ja ainut keino selviytyä hengissä tosiaan oli kävellä tasaista vauhtia, sulkea silmät ja esittää ettei huomaa kymmeniä erisuunnista lähestyviä mopoja. Ei edes aiheutettu mitään kaaosta, eikä jääty yhdenkään mopon alle. Huh!
Tuon suurkaupungin lisäksi tutustuttiin vietnamissa Mekong-joessa sijaitseviin muutamaan saareen. Nähtiin kuinka paikalliset valmisti kookoskarkkeja, saatiin maistella niitä ja monia eksoottisia hedelmiä, rohkeimmat retkeläiset (me ei Henkan kans lukeuduttu nuihin...) sai pidellä hullun isoa, limaisen näköistä ja pelottavaa käärmettä harteillaan ja kuunneltiin myös jotain paikallisten musiikkiesitystä. Retki oli ehkä jossain määrin pettymys, koska ootin, että opas ois kertonu meille jotain Vietnamilaisesta kulttuurista ja elämäntavoista, mutta saatiin lähinnä kuulla, kuinka köyhä maa Vietnam on ja kuinka kamala historia varjostaa ihmisten elämää. En toki vähättele niiden historian kamaluutta, mutta oltiin sodan kauheuksista jo tietoisia, kun oltiin aikaisemmin vierailtu sotamuseossa. Museossa oli paljon kuvia sodan ajoilta ja ihmisistä, jotka on saanu kärsiä mm. sodassa käytettyjen myrkkyjen seurauksista.
Vietnamista suunnattiin sitte takas Thaimaaseen. Tosin yövyttiin matkalla Cambodzassa Phnom Pehnissä, joka yllätti kyllä siisteydellään ja viihtyisyydellään. Kaupungin läpi virtaavan joen rannassa nautittu illallinen jätti mulle oikein mukavan kuvan tosta kaupungista, vaikka me ei siellä viivyttykkään yhtä yötä pidempään. Thaimaaseen päästyämme suunnattiinki sitte tänne Koh Changin saarelle, missä ollaan vietetty nyt aika kauan aikaa. Oltiin lauttasatamasta varattu meille eka yö jostain random paikasta lonely beachiltä. Siinä bungalowssa yöpyminen vaati kuitenkin niin paljon erähenkisyyttä, että jo seuraavana aamuna lähettiin ettiin uutta majotusta. Päädyttiinki vähä kalliimpaan, vuoren rinteellä sijaitsevaan, merinäköalalla varustettuun bungalowhun. Se mökkeröinen oli täydellinen majoitus ensimmäisen yön, kunnes seuraavana iltana, ku palattiin illalliselta, meitä oli vastassa ROTTA. nii siis siellä meiän mökissä, sisällä!!! Ei ollaan varmaan koskaan Henkan kanssa kumpikaan pakattu nuin nopeaa. Lyötiin kamat rinkkoihin, rinkat selkään ja marssittiin respaan vaatimaan jotain rotta vapaata yöpaikkaa seuraavaks yöksi. Pienen neuvottelun jälkeen päästiin nukkuun hotellihuoneeseen ja oltiinki enemmän ku tyytyväisiä ja salaa ehkä ilosiakin rotta-episodista. ...päästiin vähä luxuksen makuun ja oltiin muutama yö lisää siellä hotellissa :P
Lonelybeachillä viihdyttiin 5 yötä, nautiskeltiin uima-altaasta, merinäköalasta ja hintaan sisältyneestä buffet-aamiaisesta. Sieltä siirryttiin sitte tänne White sand beachille, missä ollaan pitäydytty aika lailla samassa kaavassa, uima-altailua, buffet-aamiaista, laiskottelua ja merenranta kävelyjä. Muutaman sateisen päivän innoittamana mentiin myös Thai-kokkauskurssille. Vietettiin päivä upeissa maisemissa ja hyvässä opissa kokkaillen. Päivän aluksi suunniteltiin, mitä kokataan ja sitte päivän mittaa valmistettiin ja syötiin montaa eri ruokalajia. Kaikki ruuat oli tosi hyviä ja hotellille päästyämme mahat oli enemmän ku täynnä. ...toivottavasti onnistutaan kokkaamaan niitä sitte kotonaki :) Mutta elämä ei siis todellakaan oo ollu hassumpaa viimesimpien viikkojen aikana. Tosin vielä helpommaksi elämisen tekisi jos monien länsimaisten miesten tavoin mullaki ois oma pieni thai-vaimo, joka tekis kaiken mun puolesta :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti