torstai 30. syyskuuta 2010

Un diner presque parfait!

Tänään oli heti aamusta vuorossa kielikoulua. Lähdin juoksujalkaa  asemalle jotta ehtisin kahdeksan junaan ja jotten kastus ihan kokonaan.. ulkona nimittäin satoi ihan kiitettävästi! Ihana aamu. Pääsin kuitenki melkein kastumatta koululle, missä sitte opiskelin ahkerasti 4 tuntia. Sen jälkeen käytiin ostaa lounaaksi patongit ja mentiin syömään niitä operan portaille annan, roosan ja kristelinan kans. Onneksemme aamuinen vesisade oli vaihtunu auringon paisteeseen ja melkeen kesäisen lämpimään ilmaan. Oli ihana ku sai ottaa takin pois ja vieläki oli kuuma =) Seuraan liittyi yksi irlantilainen ja yks skotti aupair (jos en ihan väärin muista), mutta melko pian lähettiinki Roosan kans jo sitte kotia päin.. 
       Kotona mua ootti jääkaapissa tommonen ihmeellinen melkeen jalkapallon kokonen lihaklöntti.. ja tiesin vaan et mun pitäs valmistaa se cocotte minutessa. piece of cake... tai ei ehkä sittekään. Mulla ei ollu mitään hajua mitä sille teen, joten pirautin Valérielle töihin saadakseni lisäohjeita. Noo niin helpolta ku se kuulostiki ja ymmärsinki melkeen kaiken ohjeista ni kaikki ei kuitenkaan menny ihan putkeen. Liha piti laittaa ekaks puoleksi tunniksi hautumaan ja sitte päästää paineet sieltä pois ja kääntä liha ja hauduttaa sitä taas puoli tuntia. Ekan puolen tunnin jälkeen ku avasin kattilan kannen huomasin ilokseni et vesi oli loppunu ja lihasta valunu rasva oli kärähtäny kiinni kattilan pohjaan, mustaksi paksuksi kerrokseski. Noo ei siinä mitään pesin kattilan niin hyvin ku siinä nopeesti kerkesin ja laitoin lihan takaisin kattilaan, mutta tällä kertaa lisäsin vähä enemmän vettä ku ekalla kerralla... puolen tunnin päästä ku otin lihan pois ni keittiöön levis semmonen kiva kärynneen rasvan haju.. mut ei kuitenkaan täyttyny koko keittiö savusta (sitäki on kuulemma jollekki aupairille käyny joskus menneisyydessä).. Liha oli loppujen lopuksi kuitenki ihan syötävää kuulemma, vaikka siinä oli pieni kärynneen sivumaku, vaikka ite lihahan ei ees kärähtäny ollenkaan. oon aika pro ...kesäkurpitsat oli kuitenki erinomaisia. ja niinku päivän otskko erään ranskalaisen tv-sarjan mukaan sanooki tänään söimme: un diner presque parfait (ja niille tolloille, jotka ei ymmärrä = melkein täydellinen illallinen)  
        Syönnin jälkeen mua ootti operaatio Puhdista pohjaanpalanut kattila ja myös operaatio puhdista mustaksi muuttuneet lavuaarit. Kukakohan tyhmä on ees keksiny valkoset lavuaarit, mun mielestä mustat ois paljo paremmat!! Valérie ei ollu vielä tullu töistä ja mua lievästi sanottuna vähä jännittiki et miten se reagoi tähän mun pikku mokaan... vaikka näin jälkeenpäin ku miettii ni eihän toi nyt iso juttu oo, mut jotenki aattelin et se saattas olla vähä hermona. Mutta ilokseni huomasin et mun ihana hostmama tuli naureskellen keittiöön ku se haisto vähä palaneen käryä... ja naureskeltiin sitte siinä vaan kuinka ykskään aupair ei oo onnistunu tekemään lihaa cocotte minutessa ekalla kerralla ilman kommelluksia. Ja mä kuulemma kuuluin niitten "parhaiden" joukkoon, jonka tekemää lihaa saatto kuitenki syyä eikä kattilakaan menny lopullisesti pilalle :) Oman äidin ja hostäidin vinkeistä huolimatta kattilan pohja jäi vielä hiukan mustaksi joten Valérie passitti mut nukkumaan ja jätin kattilan likoamaan ja pesen sen huomenna loppuun :)  
       Ruokaa laittaessa olin jo valmistautunu siihen et tänä iltana on varmasti paha mieli pieleen menneestä kokkailuista ja  hermona olevasta hostäidistä, mutta ei onneks. Oon tosi ilonen siitä miten kaikki suhtautu kämmäykseeni ja naureskeltiin vaan kaikkien kanssa ja oli mukavaa, vaikka ruoka ei ollu täydellistä! tämmöset kommellukset vahvistaa vaan mun ajatusta siitä et tää perhe on aivan mahtava <3 Nyt voisin laittaa itteni likoamaan kylpyammeeseen, koska mun käsiin on syöpyny semmonen palaneen käry, ku oon hinkannu tota kattilaa ja lavuaareja.. Kauniita unia <3

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

säälittävä syksy

Tänään nukuin keskiviikkoiseen tapaan puoli yheksään asti. Oli mukava herätä melkeen 10 tunnin yöunien jälkeen, ei väsyttänykkään melkeen yhtään! tein kaikki keskiviikolle kuuluvat kotityöt ja olin valmis jo ennen kymmentä :) oon aika nopee!  nii ja ku olin pesemässä yläkerran vessaa, ni Valérie tuli siihen ja alko et EIEIEI vvoivoiovoi.. ja mä olin vähä et mitä häh?! Valérien mielestä oli kauheeta et mä olin raukka joka viikko pessy sen vessan vaikka se kuuluu SIIVOOJALLE eikä korkea arvoiselle aupairille!! :D no mut helpotus mulle, väheneepä entisestään hommat :) Olin myös yhteyksissä australiaan aamupäivällä. Hassua aatella et ku mä olin tyyliin just heränny, ni siellä on jo ilta ja ku meillä täällä talvi tekee tuloaan ni siellä valmistaudutaan parasta aikaa kesään... Kesä kelpais kyllä mullekki! Oli hauska skypetellä, ku ollaan juteltu ehkä öö... sillon ku oltiin vielä molemmat suomessa, eli kauan sitte.
       Hostmama kävi kaupassa sillä välin ku mä vaan datailin. Ku menin normitapaan purkamaan autoa Valérien avuksi ni peräkontissa oliki vastassa semmoset reilu 30 muro/mysliipakettia, 5 pahvilaatikollista kasviksia ja sitte vielä 2 isoa kassillista lihaa. Eipähän kuolla nälkään ainakaan! Ku oltiin saatu ruoat paikoilleen ni Valérie laitto lounasta meille.. Mun lautaselle se laitto 3 perunaa, yhen sienicrepin ja hulluna pinaattigratiinia.... mitä se oikeen kuvittelee? mä jaksoin syödä tosta ehkä puolet... Ne päivät on oikeen mukavia ku saa ite päättää syökö lounasta vai eikö ! ...ja jottei meiltä tosiaan tuo ruoka loppus kesken ni Valérie lähti vielä käymään semmosessa tukkukaupassa, mistä se aina hakee kaikkia säilykkeitä, mausteita, öljyjä yms. Aattelin et se tuleee sieltä jonku parin tonnikalapurnukan kans, mut EI! Auton peräkontti oli taas ihan tupaten täynnä (joo ja ton norsun peräkontti ei todellakaan oo mikään pieni!!!!) Oli herkkusieniä, tonnikalaa, tomaattimurskaa, öljyä, kahvia, teetä, pastaa kertaa miljoona, pesuaineita... lista osi loputon jos muistaisin kaiken! Olihan siinä hommaa kantaa nuo kaikki kellariin ja järjestellä paikoilleen, onneks PL ritarillisesti kanto kaikki painavat jutut... luuli varmaan etten mä jaksais :D
     Ruoaksi tänään väsäsin kaalikääryleitä, jotta pääsin eroon jääkaapissa kummittelevasta kaalista... niitten kans salaattia, tomaattikastiketta ja riisiä. Kaikki muut oli tyytyväisiä paitsi vanhin noista pojista, se inhoo kaalta ja myös ruokia missä on hunajaa. ja tänään ei paljo muuta tainnukkaan olla tarjolla :D Jälkiruoaksi olin päivällä tehny omenapiirakan. Seki maistu erittäin hyvältä :) Nii ja mun täytyy vielä hehkuttaa, ku  tapasin ekaa kertaa elämässäni omenankuorijaoilkkojakoneen <3 mun uus rakkaus. Omena tökätään siihen koneeseen ja sitte veivataan semmosesta kahvasta ni omena kuoriutuu ja muuttuu siipaleiksi, miten helppoa!! Ruoan jälkeen skypetin kolmen pienen mangustin kanssa melkeen tunnin <3 Nyt vosin koittaa mennä nukkuun, ku huomenna on koulupäivä ja pitää herätä ennen ku ees tulee valosa... kauheeta aatella et päivä on jo niin lyhyt et vaikka herää vasta 7 jälkeen ni on pimeää ja vaikka pistäs 10 nukkumaan ni sillonki on pimeää. Kai tää menee kohta ohi!
      

tiistai 28. syyskuuta 2010

Kauniita päiväunia!

Sorruin tänä aamuna meneen takasi nukkumaan kauniita päiväunia heti kun kaikki reippaat oli lähteny töihin ja kouluihin.. Nukuinki sitte aika kauan, johonki puoli 12 asti. Sen jälkeen lähin muka hakemaan autoa korjaamolta, mutta ei tosiaan käyny mielessä ku lähin sinne käveleen et ne saakelin korjaajamiehet pittää jotain lounastaukoa puolitoistatuntia 12 eteenpäin.. Mutta koska olen laiska ni en jaksanu kävellä tota vajaan parin kilsan matkaa takasi vaan hengailin sitte siellä korjaamon pihalla vajaan tunnin lukien lehteä, jonka ostin viereisestä kioskista... Sain kuitenki onneks sitte omani pois sieltä ja autoki ainaki haisi ihan terveelle. Siitä oli korjattu kokonaan ilmastointi.  
       Kotona imuroin lasten huoneet, vein roskat ja laitoin pyykkejä pesuun. Sitte aloinki jo melkeen heti tekemään ruokaa, koska mulla oli tylsää.. Ajan kuluksi päätin valmistaa perunoista jotain, koska yleensä en jaksa, ku niitten kuorimisessa menee niin kauan :D Tänääm siis syödään Lardon (semmosta pahalta haisevaa kinkkua/pekonia)kiusausta a la Eve. En oo ikinä tehny tommosta ja tein sen melkeen ilman ohjetta. Kyllä mä vähä katoin et missä asteessa yleensä kinkkukiusaus paistetaan. Perunoiden seasta löytyy lardonin lisäksi kermaa, sipuli, valkosipulia, tuorejuustoa ja mausteita... namm! Toivottavasti siitä tulee hyvää. Kaveriksi taidan hakea pakkasesta jotain parsa-/kukkakaali wokkia. Alkuruokaa ei tänään tarjoilla, koska meillä ei oo mitään salaattia tms.. harmillista!
       Tää on ollu taas vähä semmonen turha päiväm ku nukuin niin kauan ja sit en oo tehny kotitöiden lisäksi oikeestaan muutaku datannu... nyt oottelen et leipä ois valmista ni voitas alkaa syömään ja sitte mun pitää hakea Marie musiikkikoululta ja sen jälkeen voisin pyhittää illan Desperate Housewivesille.. niitä tosiaan tulee joka tiistai 3 jaksoa putkeen, enkä oo vielä kertaakaan muistanu kattoo niitä ni tänään voisin. Ja huomasin muuten tänä aamuna et täällä tulee telkkarista (tosin joltain kanavalta mitä näillä ei näy) Serranot. Haluaisin kovasti kuulla miltä se sarja kuulostaa dupattuna ranskaksi... varmaan säälittävältä! Siinä sarjassa on niin vahvasti mukana kyllä espanjalainen kulttuuri ja erityisesti se kieli ni se on kyllä ihan varma et se ei oo läheskään yhtä loistava dupattuna!!
        Tällä hetkellä mua silleen semisti ahistaa, ku aloin lukee eilen tommosia papereita, mitä oli tullu mun Navigon (julkisenliikenteenkortti) mukana ja huomasin et nää oli ladannu mulle Navigon 31.8. 2011 asti????? Mitäköhän h*lvettiä... oon kyllä mielestäni sanonu et voin jäädä ku vaan kesäkuun loppuun asti! Noo pitää ottaa asia puheeksi illalla hostmaman kans ettei se jää vaivaamaan mua... Hävettää vaan ku toi kortti on aika kallis ni sit ku se täällä tyhjän panttina on 2 kuukautta. No mut eipä oo mun ongelma :S Voisin tänään myös kysyä et mitä nää aikoo tehä syyslomalla (tai veikkaan kyllä ettei vanhemmilla oo lomaa) koska mä lähtisin mielellään käymään vaikka Lontoossa :D Au revoir!

maanantai 27. syyskuuta 2010

13.1 / 18.9 ° C

Lauantai-ilta  - sunnuntai aamu meni oikeen hyvin ja oli hauskaa :) Oltiin tosiaan semmosessa Back to rave tapahtumassa, joka oli ihan sairaan kallis ja ei ehkä ihan kaiken sen rahan arvonen, mut sitä en kiellä etteikö meillä olis ollu hauskaa...  Sunnuntaina nukuttiin aika lailla koko päivä.. tai no herättiin joskus 2n aikaan, mutta noustiin ehkä 5ltä. mikäs sen mukavampaa ku vaan laiskotella vapaa päivänä. Illalla käytiin testaan paikallinen känkkylä, ja pizzat oli kyllä erinomaisen hyviä :) 


Molemmat kuvat on lauantai-illalta. Marie tosiaan innostu vähän auttaan mua ja Riikkaa pukeutumisesssa ja meikkaamisessa. Loppujen lopuks ei saatu edes ite valita korujamme, (eikä riikka vaatteita) ku Mariella oli tarkka visio siit, miltä meiän tulee näyttää, jotta me löydetään jotku hyvät ranskalaiset miehet :DDD

Maantaiaamuna jouduttiin kiskomaan ittemme ylös jo vähä yli seittemän, koska mulla tosiaan (vihdoin ja viimein) alko kielikoulu ja Riikka lähti tänään kotiin. Suunnattiin Gare du nordille junalla, mistä mä sitte jatkoin koululle ja Riikka luultavimmin suunnisti quickiin dataamaan ja sieltä lentokentälle.Oli mukava ku Riikka oli täällä, nyt sitte ei varmaan taas ihan hetkeen nähä ni oli hauska viettää viikonloppu yhessä. ..En usko että ollaan pahemmin muututtu sitte sen ku oltiin 7-vuotiaita..  Tosin ehkä me ei enää tapella nii paljo. (koira on oikee ja hevonen vasen!!!) :D   
       Kielikoululla oli tosi mukavaa. Meidän ryhmässä oli 12 aupairia, joista varmaan 6 oli saksalaisia, yks ruotsalainen, jenkki, romanialainen, armenialainen ja yks tyttö jonka kansallisuutta en just nyt muista... nii ja mä edustin tietty kaukana pohjosessa olevaa suomea :) Opettaja vaikutti tosi mukavalta ja puhu tosi helposti ymmärrettävää ranskaa.. vaikka musta alkaa pikkuhiljaa tuntua, et aika monet ihmiset puhuu helposti ymmärrettävää ranskaa, joten ehkä mä oon edistyny :) hope so!! Kahden tunnin "opiskelun" jälkeen lähin kahville kahden saksalaisen tytön kanssa. Ne molemmat on 3. ryhmässä (eli siis yks taso parempi mua).. Annan, toisen noista tytöistä oon tavannu kerran aikasemmin, mut Julian tapasin ekan kerran tänään Molemmat tosi mukavia :). 
     Käytiin sitte vielä annan kanssa syömässä pastaa lounaaksi ja ostamassa ranskankirjat tota kurssia varten. Oli mahtava fiilis sen jälkeen ku oltiin lähemmäs 4 tuntia pyöritty pariisissa ja tajusin et koko tuo aika oltiin puhuttu ranskaksi. Sitä tunnetta mikä siitä tulee on kyllä tosi hankala pukea sanoiksi, mut siis se on ihan mahtavaa tajuta et pystyy oikeesti tutustumaan uusiin ihmisiin ja puhumaan taukoamatta (ei tosin virheettömästi todellakaan) RANSKAKSI!!   Törmäsin myös sattumalta yhteen toiseen Juliaan juna-asemalla ja mentiin sit samalla junalla kotiin (Julia tosin jäi puolessa välissä mun matkaa pois).Oli ihan kamalaa huomata, miten ruotsin taito on unohtunu.. Koko ajan meinas tulla ranskansanoja ruotsinsanojen sijasta... varsinki ku koko aamun ja päivän oli puhunu vaan ranskaa!
      Tänään taitaa olla ohjelmassa enää yhen huoneen imurointi ja ruoan laitto. Ja illalla on varmaan tiedossa kuulumisien vaihtoa hostvanhempien kanssa, koska ne tosiaan on ollu koko viikonlopun ja valérie jo tiistaista asti reissussa. Ja veikkaan et tänäään meen oikeesti nukkumaan aikasin. Meinaa vähä väsyttää nimittäin. Onneks huomenna ei oo mitään erikoista ohjelmaa, joten voi nukkua vaikka koko päivän. Saa nähä mitä keksin tehä tänään ruoaksi.. kanasta pitäis jotaki saada aikaseksi ja en haluais tehä pelkästään tylsää currykanaa niinku useimmiten vaan kerranki jotain muuta. ...nii ja kaali kummittelee vieläki jääkaapissa... ehkä mä huomenna väsään siitä jotain niin kauheeta et kukaan ei enää ikinä osta tähän taloon kaalta... 
       Tilasin tänään myös iskältä ja äitiltä suomesta mun lapaset ja voisin lisätä tilaukseen vielä joitain suomalaisia herkkuja, kuten ruisleipää ja salmiakkis (eli äiti jos luet tän ni oisin enemmän ku ilonen jos lapasten lisäksi posti tois mulle noita herkkuja <3) Ja voin teidän kateellisten onneksenne, jotka luulette et täällä on lämmin, kertoa, et tällä hetkellä ulkona on jotai 13 astetta ja täällä sisällä vaivaiset 5 astetta lämpimämpi... :/ Huolimatta villasukista ja Sauliinoista, mun varpaita palelee hulluna.. ja 2 toppia, pitkähianen + vilttikään ei meinaa riittää siihen et tarkenisin datata... Noo mut ehkä tähän tottuu ja iskä sano et tää on terveellistä??? :D   




lauantai 25. syyskuuta 2010

Speculoosaa ja kilo croisantteja

Eilis amu alko reippaasti (tai vähemmän reippaasti) joogan merkeissä. Valitettavasti jooga ei ollu ihan sitä, mitä mä siitä odotin, mut no can do. Ehkä me Roosan kans löydetään joku toinen paikka, missä alottaa terveellinen urheiluelämä... Ku tulin kotiin ni imuroin 2 min ja aloin kattoo leffaa. Väsymys vei kuitenki voiton ja nukuin sitte semmoset kivat pikku päikkärit. Heräsin sitte vasta ku Riikka soitti mulle et se on meiän oven takana :)
       Hengailtiin täällä meillä iltapäivä ja uskaltauduttiin sitte jopa lähtee tolla norsulla kauppaan, jossa en ollu ennen autolla käyny.. Löydettiin kuitenki yllättävän nopeesti perille, eikä aiheutettu vaaratilanteitakaan.. (en usko et mun uukkareista aiheutui vaaraa!) Shoppailtiin sitte ihan tosi paljon kaikkee terveellistä niinku esim. vaahtokarkkeja, lakuja, speculoosvalkosuklaata, speculooscarameljäätelöä, kilo suklaapullia ja kroisantteja, sipsiä, euronskumppaa...  Ku palattiin kaupasta ni Marie jo tuliki melko pian koulusta ja datailtiin sitte kolmestaan :D opetan hyviä tapoja Marielle! se osaa jo aika hyvin facebookata ja skypettää ja kaikkea muuta hyödyllistä...
      Ruoaksi valmistettiin Riikan kans Lardonherkkusienipurjopastaa ja broccolia. "Lapsilla" meni taas ruokapöydässä lujaa, ku PL onnistu purskauttaa veetki pöydälle... ja ikää on tosiaan se 19, mut sattuuhan sitä paremmissaki piireissa! Syönnin jälkeen käytiin Riikan kans sit viemässä Alexi miekkailureeneihin (mun veli ei taaskaan päässy mukaan, ku käsi on yhä kipee..) Norsuajelun jälkeen siivottiin keittiö ja katottiin leffaa ja syötiin ittemme hirveeseen ähkyyn kaikilla meiän ostamilla ihanilla herkuilla! Ja sit mentiin kiltisti nukkumaan...
     Tänään nukuttiin pitkään ja sitte syötiin taas vähä meiän croissantteja  ja suklaapullia, ettei päivästä pääsis tuleen liian terveellinen.. Tekkiin sitte myös makaronilaatikon paistamista vaille valmiiksi että noi lapsiparat ei kuole nälkään. Käytiin me sitte myös urheilemassa (=kävelyllä metsänlaidalla) ja sitte tutustumassa orcideanäyttelyyn ja kattomassa vanhoja valokuvia tästä kaupungista. Päivän kultturikiintiö on nyt siis täynnä, joten ei kai tässä muuta voi ku suunnistaa Pariisiin pitämään hauskaa... :)

torstai 23. syyskuuta 2010

1 mois = 4 semaines = 28 jours

Tavattiin Märden kans les hallesilla jo ennen kymmentä. Pääsin kuin pääsinki sinne, vaikka tänään on joku lakko. ei yks lakko mun menemisiä palijo hiasta. Marssin aamulla asemalla ja toivoin et junia sattuu just sillon lähtemään ja ku pääsin pariisiin ni tsekkasin vaa aikatauluista et moneltako ja mistö lähtee juna takasi kotia. Eihän niitä junia tämmösinä lakkopäivinä montaa kertaa mee, mut mulleppa riittääki yks juna suuntaansa. Ei pidä tehä elämästä liian hankalaa... siis tää perheen isähän harmitteli mulle aamulla etten mä pääse pariisiin tänään, koska junia menee niin vähän ja ne, jotka menee ni on ihan tupaten täynnä.. Hyvin pääsin!! 
       Inhoan Les hallesia, se on siis semmonen jättimäinen labyrintti-ostoskekus, josta oli melkeen mahdotonta löytää edes suurta rakkauttamme Paulia. Löyettiin se kuitenki lopulta, kiitos mangustin ja mäyrän hyvän vainun, ja saatiin aamupalaa :) Tosin mulle se oli jo toinen aamupala, olinhan toki jo kerenny kotonaki syyä vähän! Sitte kirjotin nimeni kiitoskortteihin, jotka Mäyrän vanhemmat oli kiikuttanu tänne suomesta asti, että ne vihdoin saatais lähetettyä. Sen jälkeen kävin ostaa lisää credittiä mun ranskan puhelimeen. Täällä puhuminen ja tekstaaminen maksaa ihan hulluna... köyhdyn jo pelkkien puhelinmaksujen ansiosta :( 
       Pian sitte olikin jo tiedossa Riikan etsintää samaiselta ostoskeskukselta... yllättävän helposti kuitenki löydettiin toisemme ja lähettiin sitte suunnistaan pois ostoskeskuksesta... mikä ei oo niin helppoa, ku miltä se kuulostaa. Melkeen kerkes iskee paniikki ku ei oikeesti löydä ovea, josta pääsis ulos. Joka nurkan takana on vaan uus käytävä tai joku lukittu ovi...  Saatiin kuitenki ittemme ulos siitä kamalan suuresta rakennuksesta ja mentiin istuskelemaan kadun reunalle ja katteleen ihmisiä. Tehtiin myös Riikan kans suuri virhe ja ostettiin creppi jostain random kojusta. se oli säälittävä ruippis. Vaan grand boulevardilta saa kunnon läskicreppejä ja jos kerta aikoo crepin syyä ni ei ikinä pitäs sortua ostaan mistään huijaripaikasta, jossa sästellään nutellaa...
       Jouduin sitte kuitenki jo melko pian lähtee kotia päin, koska tosiaan junia tänne tuli vaan parin tunnin välein...  Olin kotona siis jo puol kolmen maissa ja mulla oliki vielä hyvin aikaa lasikotella ennen ku Marie tuli koulusta. Tosin Marie vaan kävi kysymässä koulun jälkeen jos se on okei et se menee sen kaverin luo ja tiettyhän se mulla passas: sain laiskotella vielä vähän lisää. Kuitenki sitten kuudelta aloin tehdä ruokaa. tänään tarjoilin porkkanasalaattia, uuniperunoita, kalaa ja dippiä. Kaikki oli oikeen hyvällä tuulella, koska ruoka oli niin hyvää :) Huomenna voisin kompensoida tilannetta ja tehä jotain ällöä kaaliruokaa... Valérie tosiaan osti mulle kaalta ja sano et hei ku ne sun tekemät kaalikääryleet oli niin hyviä ni tee toki toistekki... blaah. Eihän niitten väväämiseen mennykkään varmaan ku 3 tuntia... siks ehkä tyydynki tekeen huomenna jotain kaalilaatikkoa tai jotain muuta yhtä herkkulista! Ihanaa ku huomenna alkaa viikonloppu, nyt vaa sitte kaikki sormet ja varpaat pystyyn etten vaan jouvu babysittaan kumpanakaan iltana, ku molemmat vanhemmat on reissussa!!!
     En oikeesti ehkä aivan täysin tajua et oon ollu täällä jo kuukauden. Aika on menny tosi nopee ja musta tuntuu et tulin ehkä viikko sitte. Tosin jos miettii ni oon mä kyl aika paljo kerenny jo täällä tekemäänki ja tottumaan talon tapoihin, ni ei se kaikki ehkä ois ihan viikossa kereny tapahtua. Nykyään on jo ihan rentoa syyä lastenki kans ja eikä oo semmonen olo et hei pitäsköhän mun nyt sanoo jotain tai osallistuu keskusteluun. Voin ihan hyvällä omalla tunnolla vaan kuunnella muitten juttuja tai olla kuuntelematta jos siltä sattuu tuntuu :)  je suis contente! kauniita unia <3
      
     

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

kotiäiteilyä

Nukuin aamulla yheksään asti, koska Mariella alko koulu vasta puol 10 ja hostmama on sunnuntaihin asti työmatkalla, sihen asti mun täytyy siis leikkii kotiäitiä... Herättyäni söin pahoja muroja ja tekasin päivän kotityöt ennätysvauhtia. Eihän nyt kahden kylpyhuoneen ja yhen vessan siivoamisessa kauaa nokka tuhise.. nii ja pesin mä sitte myös vähä pyykkiä päivän mittaan.  11 maissa lähin kauppaan, onneks Roosa oli mun mukana, sillä muuten varmaan pakittelisin vieläki siellä kaupan parkkipaikalla tota norsua. Jouduin siis käymään kaupassa tolla perheen äitin autolla, koska mun (ja PLn auto :D) on huollossa. Olin järkyttyny, koska ostokset makso vaan 17 euroa vaikka ostin ison kassillisen ruokaa (ehkä 2 normi muovipussillista)... Selvittiin siis reissusta hengissä, (ja en ajanu yhenkään ohikulkijan yli, enkä myöskään kolhinu autoja) mikä oli sinänsä aika saavutus minulta, joka oon tottunu ajaan vanukkaalla ja joka nyt joutu ajaan tommoselle norsu-perheautolla!! Hyvä minä. Joo mut ei musta siltikään tuu kotiäitiä. haluan perheen joka mahtuu vanukkaaseen (kyllähän sinne nyt yks noutaja ja ehkä pari lasta mahtuu... mies voi juosta perässä)
       Mä jouduin tänään valmistaan myös lounaan., koska Valérie ei ollu sitä tekemässä... Tonnikalapastasalaatti ja majoneesiranskankermapaprikakastike teki oikeen hyvin kauppansa ja aterian kruunasi vielä juuri leipäkoneesta tullu lämmin leipä :) Syötiinki sitte tosiaan koko leipä lounaalla, joten jouduin tekemään uuden leivän illaksi.. Päivällä katoin taas leffaa ja viihdytin Mariea :o)  Mietin tässä just et mitä hemmettiä oon koko päivän hommannu, ku ei mulla missään vaiheessa oo tylsää ollu, mut en just nyt muista et oisin mitään hyödyllistäkään tehny.. Niskat on kuitenki ollu sen verran jumissa koko päivän, liekkö rangaistis siitä et jätin tänään juoksulenkin välistä, ku ois pitäny yksin mennä tai siitä et oon eilisen ja tän päivän vaan ollu koneella... 
       Normaalisti keskiviikkosin Valérie vie pojat miekkailureeneihin, mut tänään se homma passattiin  mulle Valérien ollessa poissa.. Olin jo valmistellu päivällistä osittain ja valmiina lähtee viemään poikia reeneihin (tai no oikeestan vaan Chrisophen kaveria, koska mun velikullat vähä nyrkkeili eilen ja tuo nuorin poika onnistu hajottaa kätensä ni se ei pysty nyt tekee mitään) mut sitte ilokseni kuulin et mun ei tarttekkaan enää startata tota norsua tosta pihasta vaan et Alexin äiti hoitaa kuletukset kerta Christophe ei pääse mukaan. Mikä helpotus! Syötiin sitte kaikkien lapsosten kans ruoaksi makkaroita (ah rakastan niin laittaa niitä, ku ne tarttee vaan heitellä kattilaan kiehumaan<3)  ja kesäkurpitsasipuliwokkia. Itehän siis tyydyin syömään vaan kesäkurpitsaa ja toki alkuruokaa, jonka virkaa toimitti tänään tomaattisalaatti (=tomaattisiivuja viinietikkasinappikastikkeessa) Pojat oli ihan huolissaa et miten tuun toimeen pelkällä kesäkurpitsalla, mut lupasin niille et syön sit senki eestä jälkiruokaa. Ja olipa kyllä mukava kerranki maistella kaikki juustot jälkiruoalla läpi ku ei ollu maha vielä pääruoasta niin täynnä :) Meillä tosiaan on jääkaapissa semmonen laatikko, missä on aina jotain vajaata 10 eri juustoa ja niitä sitte napsitaan jälkiruoaksi tai no napsii ken jaksaa... yleensä mun maha on jo niin täynnä alku- ja pääruoasta et en jaksa syödä mitään muuta.  Totesin kyllä et jos täällä alkais johonki terveyslakkoon ni siihen pitäs kyllä karkkien sijasta kuulua juustot. Niitten takia mä täällä tuun lihomaan jos jonku... :D 
     Tänään mä ekaa kertaa oikeesti kunnolla osallistuin ruokapöytäkeskusteluihin. Juteltiin melko helpoista jutuista, niinku esim suomen koulusysteemistä ja kielten opiskelusta yms. ni oli helppo päästä juttuun mukaan. kyllä se tästä. kyl mä vielä opin!!! Käytiin vielä sit illalal kävelyllä Roosan kans. Käveleskeltiin joku tunteroinen: käytiin tsekkaamassa naapurikaupungin keskusta ja todettiin et ihan yhtä kuollu mesta ku tää meiänki paikka. Meiän viereinen creperie oli kuitenki auki et ehkä mä joku ilta suunnataan sinne jumittaan! Ja vaikka kello oli jo yli 10 ku tulin kotiin ni ulkona oli silti vielä yli 20 astetta lämmintä. En voi kyllä ku sääliä teitä, jotka joudutte kärvistelemäään suomen sateissa. Mut mä lupaan nauttia tästä lämmöstä teiänki puolesta niin kauan ku tätä riittää :) Huomiseen <3

tiistai 21. syyskuuta 2010

ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen

Alun perin mulla oli tarkotuksena lähtä tänään Pariisiin, mutta loppujen lopuksi jäinki koko päiväksi möllöttään kotiin. Oli kieltämättä vähän tylsä päivä. Ensimmäinen täällä viettämäni.. mut kaikkeahan täytyy kokeilla. Ja nyt ku oon yhen tylsän päivän viettäny nii ei tartte toisten viettäkkään sitte... 
      Aamusta heti siivosin "lasten" huoneet ja pesin pari koneellista pyykkiä. 10ltä olin jo hoitanu päivän hommat. Oonki sit loppupäivän tuijotellu leffoja. Mikä sinänsä on ollu kyllä ihan mukavaa :) Oon tosi huono olemaan yksin, et ehkä tää seurattomuus tekee mulle ihan hyvää... Illalla kuitenkin ruoan jälkeen hain Marien musiikkikoulusta ja huomasin et oon tuhlannu koko kauniin päivän sisällä. Ulkona oli nimittäin vielä kaheksanki aikaan yli 20 astetta lämmintä ja pilvetön taivas... Jos huomenna on yhtä nätti päivä ni lupaan ,että käyn muutenki ulkona ku vaan viemässä roskat. Ja mikäli mä en ihan väärin muista nii huomiseks on luvattu tooosi lämmintä. Tänään kyllä alko virallisesti syksy täällä ranskassaki, mutta sääkartat puhuu kyllä vielä täysin kesän puolesta. Sopii mulle!
      Valérie lähti tänään työmatkalle, joten porukka täällä on hyvin miesvoittosta Mikä suomeksi (tai ranskaksi) tarkottaa sitä, et meno on paljo rennompaa. Pojat saa pellelillä mielin määrin ilman et kukaan on kieltämässä niitä ja munkaan ei tartte huomenna leikkiä siivoavani koko päivää :D Vaikka en kyllä voi väittää, etteikö keskiviikot ois aina ihan rentoja, mut silti... Voisin huomenna vaikka nukkua kahdeksan sijasta yhdeksään ja piipahtaa sitten tossa torilla, joka on aina keskiviikkoisin ja lauantaisin jos nyt en ihan väärin muista :)  Huolimatta siitä etten mitään tänään oo tehnykkään ni väsyttää silti kumman paljon! Siispä voisin siirtyä nukkumishommiin... Yöt!

maanantai 20. syyskuuta 2010

Hyvin arvattu on puoliksi tiedetty!

Ainut hyödyllinen asia, mitä oon tänään tehny on et vein auton aamulla huoltoon. Valérie sano soittaneensa sinne ja et mun tarvii vaan ajaa auto pihaan ja viedä avaimet sinne toimistoon... no-o korjaajamiehet alko sit kuitenki multa kyseleen et mikä autossa on vikana ja mä sit parhaani mukaan selitin, mikä ongelma on, vaikka todellisuudessa mulla ei ollu mitään hajua koko asiasta. Mut oon kuullu sanottavan et hyvin arvattu on puoliksi tiedetty. Saattohan se osuu oikeeseenki...  Sain siis asian hoiettua ja kävelin sitte sieltä korjaamolta vajaan 2km matkan kotiin. Kattelin telkkaria sitte vähäaikaa ja jossain vaiheessa olin nukahtanu ja heräsin sitte vasta puol kahden aikaan. Upsista keikkaa! 
       Iltapäivällä ja nyt illalla oon kuunnellu paljon musiikkia, varmaan koko SMG:n tuotannon läpi, vähä Anssi kelaa ja Jamie Cullumia. Eilen illalla katsomani leffan innoittama kuuntelin myös Ray Charlesia. Leffa oli tosi hyvä, pidin erityisesti musiikista. Skypettelin myös pupen ja iskän kans. Koira parka etti mua pöyvän alta ku viheltelin sille.. ei tainnu oikeen hiffata noita skypettelyn saloja :D  Muun postin mukana tuli myös tänään yksi kortti mulle. Oli hauska kuulla Henkastaki pitkästä aikaa, ku se on jo melko pitkään viiletelly tuolla jossain kaukomailla. Onneks kohta päästään skypetteleen <3
       Tänään ruoassa EI ollut lihaa, ja olin jo henkisesti valmistautunu kuunteleen valituksia, mutta kaikki söi tyytyväisinä mahansa täyteen salaattia, roquefort (=homejuusto) tomaattikastiketta ja pastaa. Kehujakin jopa tuli vaikka joutuivat tyytymään kasvisruokaan!! Ruokaa jäi kyllä yliki, koska luulin et kaikki syö täällä kunnes kuulin et vanhin poika onki yötä Pariisissa... saan siis huomenna herkullisen lounaan :)  Ehkä mä alan kiusaan näitä ja laittaa kerran viikossa kasvisruokaa. hähää! Jos tekisin yhtenä päivänä kasvisruokaa, yhtenä kanaa ja kahtena kalaa nii mun ei tarttis ku yhtenä päivänä väsätä itelleni eri ruokaa..
       Tasan viikon päästä alkaa muuten kielikoulu. Vihdoin! Outoa kyllä, mutta ootan koulun alkamista. Ei sillä et mulla ois ollu tylsää, mut en osaa sanoin kuvailla kuinka paljon ootan sitä hetkeä, ku tajuan et puhun sujuvaa ranskaa. Mun unelma, ja se tulee toteutumaan... Mukavaa on myös et saa tutustua uusiin ihmisiin ja arkeen tulee enemmän rutiinia :) Vaikka toisaalta en kaipaa rutiineja, mut veikkaan et  en tammöstä epämääräistä oleskelua, mikä tällä hetkellä kyllä on mukavaa, nii jaksais koko vuotta.  Tän viikon aion ottaa siis rennosti, sillä ens viikolla alkaa sitte opiskelu, tosin kouluahan on vaan 6h viikossa, mut silti. Aion ladata akkuni erittäin täysiksi et jaksan panostaa sitte koulun käyntiin kunnolla ,ehkä ekan kerran elämässäni... Kauniita unia <3

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

nutellaa ja katkeraa mehua

Viikonloppu on ollut taas ihan mahtava ja hauskaa seuraa ja paskoja juttuja on riittäny, niinku aina... :D Perjantai-ilta-yö lauantai-aamu meni oikeen rattosasti eri baareissa istuskelleen ja eri ihmisten kans jutellen. Lopuks päädyttiin kuitenki kävelemään ihan hulluna (ainaki 10 metropysäkin väli) ja sit ooteltiin metron portailla et metrokäytävät aukeis ja päästäs kotiin nukkuun. Ei myöskään nukahettu junaan ja ajettu pysäkin ohi, mikä oli sinänsä aika ihme... tai siis kyllähän me siellä junassa nukuttiin, mut herättiin sit myös oikeeseen aikaan, koska mulla oli herätyskello soimassa !! Oli kivvaa! 
       Lauantaina sit pitiki vähä nukkua. Heräsin kuitenki jo joskus yhen aikoihin ja kipusin yläkertaan syömään... ootin jännityksellä et miten perheen äiti suhtautuu siihen et tultiin vasta aamulla, mut eipä se mitään, kiitti vaan et olin laittanu viestiä etten tuu kotiin yöksi ja kysy et missä me oltiin ja oliko hauskaa. Rentoa porukkaa! Päivä meni ehkä hiukan lusmuillessa, mut illalla sit taas suunnattiin Pariisiin. Kiitos edellisen yön nukkumattomien tuntien, jutut oli taas melko tasokkaita ja hauskaa toki oli... ainaki mulla :D Lämmittelyks käveleskeltiin jossain paikassa, jonka nimeä en nyt just muista... ja sattumalta tultiin sille kadulle, missä meillä oli hotelli vuosi sitten, ku oltiin koulun kans täällä. Muisteltiin lämmöllä mm. tapahtumia ku Lillin "pää" oli metron oven välissä ja opettaja <3 ei saanu mennä lelukauppaan :D Syötiin myös erittäin herkulliset läski-crepit. Märden kookos-nutella oli ehkä voittaja, mutta ei mun banaani-nutellassa tai Roosan manteli-nutellassakaan ollu kyllä valittamista. Nuo oli siis alkuruokia... sillä seuraavaksi suunnattiin yksille johonki mukavaan kuppilaan, missä drinkkien mukana tuli tosi coolit pimeässä loistavat valokepit ja pitihän ne saaha sitte mukaan.. Sen jälkeen sitte oltiin jo tarpeeks nälkäsiä, et pystyttiin meneen ravintolaan illalliselle. Hyvän ruoan täytttämien mahojemme kanssa jolkottelimme sitte kotia. Loppujen lopuks taiettiin olla kotona 1n aikaan. 
       Sunnuntai aamuna heräsin joskus 10 aikoihin ja tunti myöhemmin oltiin Roosan, uudelta nimeltään Rausku (tai rousku, riippuu kumpi niistä on eläin..?) kans kaikkien muitten innokkaiden kaupunkilaisten tavoin kiertelemässä kaupunkia. Keskustan kadut oli siis täynnä kirpputoripöytiä, missä kaupungin asukkaat myi kaikennäköisiä tavaroita. Elämäni eläin, Mäyräkin liittyi joukkoomme jonkin aikaa myöhemmin ja samoiltiin päivä ympäriinsä ja mikä yllättävintä, syötiin taas paljon. Mä en ostanu ku yhet kengät (joita en oikeesti ois tarvinnu, koska mulla on täällä mukana ihan liian monet... Valérieki kertoo aina kaikille tutuillekki tyyliin ekana et kuinka monet kengät mulla on... :D) ja sit yhen pöllön, jonka sisällä oli toinen pöllö. Niistä tulee mun koruille rasiat, ku tähän asti kaikki korut on vaellellu mun pöytien reunoilla ja oon ihan varma et kohta ne ois hukanna.. eli noihin ostoksiin meni rahaa 2, 5 e. ei paha, mut ei puhuta sit siitä kuinka paljon maksoin mm. irtokarkeista...... Rausku ja Mäyrä kyllä teki hankintoja sitte munki eestä. Mäyrä mm. osti takin, joka oli tarkotettu 8-vuotiaille.. se oli hieno, mutta oon varma et se osti sen vaan kohottaakseen itsetuntoansa :DD Ku oltiin saatu tarpeeksemme kirpputoreilusta, tultiin meille jumittaan, syömään liikaa irtokarkkeja ja juomaan katkeraa mehua.  Ja sitte parin yrityksen jälkeen Märtsiki pääs junaan, joka (toivottavasti) vie sen Pariisiin asti! 
       Nyt voisin tehä sen, mitä toi perheen äiti sano et aikasemmat au pairit on monesti tehny perjantai ja lauantai-iltaisin, ja jota mä ehkä saatan alkaa harrastaa sunnuntai-iltaisin, ottaa jonku leffan ja mennä kattoo sitä omaan huoneeseen ja nukahtaa... Viikonloppu on tuntunu huipun pitkältä, ku ollaan keretty tekee niin paljon.. kannattaa siis käyttää yön pimeätkin tunnin hyväksi..  En voi kyllä muuta sanoa ku et on ollu ihan huippu viikonloppu.. nyt on taas 5 arkipäivää eessä aikaa levätä ja kerätä energiaa ens viikonloppua varten <3  Hyvää yötä!

perjantai 17. syyskuuta 2010

Kun iloitsee pienistä asioista, voi iloita usein!

Oon ollu tänään super-aktiivinen. Heti herättyäni (noin kello 8) aloin siivota, toki söin aamupalaa ensin. Imuroin, pyyhin pölyt ja tuuletin tv-huoneen niinku perjantain ohjelmaan kuuluu. Tähän kaikkeen kului aikaa ehkä 20 minuuttia... Varttia vaille 9 hypättiin Valérien kans autoon ja ajettiin yhteen kauppaan, missä myydään lihaa, juustoja, kalaa ja tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Sieltä ostettiin ihan hulluna kaikkea edellä mainittuja asioita.. seuraavaksi mentiin sitte semmoseen normikauppaan, mistä ostettiin loput tarvittavat jutut. Mm. mulle tuorejuustoa kolmea eri sorttia ja varmaan 6 litraa tuoremehuja. Tykkäään! Ku tultiin kotiin ni Valérie alko valmistelemaan sunnuntain juhlapäivällistä, olin siinä sitte apuna, ku ei mulla ollu muutakaan tekemistä. Siinä kokkaillessa me juteltiin paljon ja mä yritin taas parhaani mukaan asiani sanottua. Enkä käyttäny ees kovin montaa kertaa sanakirjaa :D 
     Kokkailujen jälkeen suunnattiin metsään lenkille, käytiin hölkkäämässä ehkä joku 40 min, koska Valériella alko työt jo puoli 2 ni ei ehditty kauemmin urheilla. Metsässäki juteltiin tosi paljo kaikesta ja se tuntuu kyllä tosi mukavalta, ku Valérie haluaa oikeesti kuulla mitä mulle kuuluu ja et kaikki on hyvin. Syötiin sitte vielä lounasta yhessä lenkin jälkeen.. Mä tein itselleni munakkaan ja Valérie söi mun jo kertaalleen roskiin heittämää kanaa... Joo siis mä tosiaan eilen valmistin ruoaksi kokonaisen kanan. Otin siitä irti kaiken lihan minkä suinki sain, ja nakkasin sen sitte roskiin... Yllätyksekseni se kana oli kuitenki nostettu pois sieltä ja Valérie naureskellen löysi siitä vielä semmosen litran jäätelörasian verran syötävää.. Hups! No eipähän tarvi enää valmistaa kokonaista kanaa :D
     Ennen ku Marie tuli koulusta kipaisin kannattamassa lähikauppaamme ostamalla vähän viiniä illaksi. Budjetoin viiniin 3 euroa... aika paljon! Ku tulin kaupasta, otin avainkulhosta postilaatikon avaimen ja kipaisin hakemaan tämän päivän postin. Siinä avatessani luukkua, mietin et miten mukava ois jos mullekki joku päivä tulis kirje. En tiiä miks se on niin jännää saada postia, mutta aina suomen kotonaki selaan innolla kirjeet läpi, josko joku niistä ois mulle... Mutta yleensä kaikki on äitille ja iskälle..ja useimmiten ne on laskuja. Et loppujen lopuksi oon ihan tyytyväinen etten saa kauheena kirjeitä jos toinen vaihtoehto on et saan kauheena laskuja... Toin postit sisälle ja nakkasin ne tohon keittiön pöydälle. Olin jo lähössä pois keittiöstä, ku huomasin kaikkien mainoksien alta kirjeen jossa oli mun nimi. Tulin ihan äärettömän iloseksi jo pelkästään sen kirjeen näkemisestä saati sitte sen lukemisesta. Kiitos Maija, oot rakas<3  
     Tää päivä on ollu tähän asti ihan mahtava (kiitos liikuttavan kirjeen ja mulle tosi paljo merkitsevän juttutuokion ranskan äitin kanssa)  ja veikkaan ja toivon että ilta/yöki tulee olemaan huippu :) Täällä huomaa sen vielä paremmin ku mitä ikinä aikasemmin, että tosi pienetki asiat voi tuntua tosi isoilta, niin hyvässä ku pahassaki. Onneks tähän mennessä oon kohdannu melkeen pelkästään noita hyviä...  Nyt voisin alkaa valmistautuun henkisesti ja fyysisesti tulevaan ottamalla pienet päiväunet ja sen jälkeen ruoan laitto, tänään syödään kurkkua, jotain hassun näköistä kalaa (se on onneks valmiiks fileroitu) ja jotain vihanneksia.  Bonsoir ja silleen.. kohta lähetään taas vallottaan Pariisia! C:
   

torstai 16. syyskuuta 2010

une jour presque parfaite!

Olin aamulla tosi pirtee heti herättyäni, mikä on sinänsä aika epätavallista. Tänään se johtu ehkä mahdollisesti siitä, että oltiin sovittu Roosan ja Mäyrän kans, et mennään shoppaileen pariisiin... Tai ehkä olin vaan niin innoissani siitä, että pääsen tekemään leipää jauhomadoista. Yöök! Löysin siis tänään jauhoista, semmosen kivan pikku matosen, ja tunnistin sen heti, koska mullahan on aikoinaan ollu moisia lemmikkeinä, kiitos rakkaan mustikka-ystäväiseni <3 Lilli, muista että en oo vielä kostanu...
       Lähdettiin sitte Roosan kanssa 9n junalla La defenseä kohti. Ja siellä tavattiin eläinystävämme Mäyrä. Päivä kului oikeen rattoisasti kauppoja kierrellessä ja kyllä mä ihan kiitettävästi sain rahaaki tuhlattua. Hyvä minä! Ostin farkut ja balleriinat Zarasta ja villatakin Mangosta. En ainakaan muista ostaneenoi muuta... :) nii ja mikä tärkeintä syötiin tosi hyvät patongit lounaaksi, ja tietty sitte niinku täällä tähän take away kulttuuriin kuuluu, ni mukaan lähti myös herkulliset jälkiruoat. Mä otin tarte chocolate banane, se ja appelsiinimehu kyllä kruunasi päivän lounaan.
       4 aikaan oltiin takasin täällä meiän landella. Siitä alkoki mun painajainen.. Aloin tosiaan laittaa ruokaa melkeen heti, koska tiesin, että jääkaapissa odottaa kokonainen kana ja sen pitää olla uunissa melko kauan. En oo ennen tienny, et voin voida pahoin kanan näkemisestä, mutta nyttempä tiiän.. Sen kanan pystössä oli vielä pari höyhentä ja se tuntu niin oksettavalta et olin pyörtyä... No ei siitä sen enempää, koska jo pelkästään sen kanaparan ajatteleminen saa mut voimaan pahoin. Kanan lisäksi tein parsakaali/kukkakaali coktailin ja tuppipottuja. Ruoka oli onnistunutta ja vaikka salaattia ei tänään ollukkaan ni kaikki syöjät oli tyytyväisiä, varsinki ku olin tehny vielä perunoiden lisukkeeksi maustevoita. 
       Tajusin muuten tänään etten enää haista sitä kellarihajua, mikä tuntu kauheen voimakkaalta sillon ku muutin tänne.. Hienoa, se nimittäin oli ällöttävä. En tiiä onko se haju kadonnu vai oonko vaan tottunu siihen, veikkaan jälkimmäistä. Ja toinen asia mihin alan pikkuhiljaa tottua, on toi hanaveden paha maku. Se maistuu uimahallille kyllä vieläki, mutta ei enää niin paljo ku alussa. Voisin kyllä mielellään aina silloin tällöin hörpätä Ranuan mökin kaivovettä ton ranskalaisen kalkkiveden sijasta. Oon kyllä todennu myös, että jos laittaa pulloon vettä ja antaa sen hautua siellä vähintään vuorokauden ni vesi maistuuu myös sillon hyvältä, tai no sillon se maistuu pullolta, mutta pullomakuki on parempi ku uimahallimaku. Suomessa en kyllä jois vettä, joka on ässehtiny pullossa vuorokausi tolkulla, mutta täällä aamusin oikeen harmittaa jos yhessäkään mun pullossa ei oo vettä,  mitä vois hörpätä...   ! Tänään on ollu kyllä melkeen täydellinen päivä,  shoppailua pariisissa hyvässä seurassa, ei kotitöitä ja onnistunut illallinen... joten näissä tunnelmissa on hyvä mennä nukkumaan. Yöt <3
        

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

3 semaines


Aamulla annoin luvan itselleni nukkua vähä pidempään eli varttia vaille kaheksan sijasta heräsin vasta puoli yhdeksältä… ja seki oli vielä turhan aikasin, koska perheen äiti ja Marie nukku vielä ja vanhemmat lapset ja isä oli jo lähteny. Söin sitte kaikessa hiljaisuudessa aamiaseksi leipää. oli aivan ihana kerranki syödä jotain muuta ku mysliä ja jukurttia..  Ja eikä tullu nälkäkään heti takasi, ku söi vähä paremmin!  Kävin sitte kiertämässä talon ja keräämässä kylppäreistä pyyhkeet ja keittiöstä lautasliinat pesuun. Laitoin koneen pyörimään ja menin siivoamaan lasten kylppäreitä. Ennen 11 olin jo myös luutunnu  keittiön lattian ja pessy lisää pyykkiä.
Lounaaksi tein uunilohta, jonka kans syötiin papuja, parsakaalta ja herkkusieniä, jotka oli jääny jääkaappiin viikonlopulta. Lohi maistu jopa Mariellekki vaikka se aina niin väittää inhoavansa kalaa… Syönnin jälkeen laiskottelin reilun tunnin ja sitte lähettiin Valérien ja Sereinan kanssa lenkille. Olipa hyvä fiilis lenkin jälkeen.. kerranki me oikeesti juostiin, eikä pelkästään hölkätty. Tosin me juostiin Sereinan kans lujempaa eellä ja palattiin sitte aina takasipäin Valérieta vastaan. Reilukerho! Ja tämä tosiaan siksi, koska meiän piti juosta tietyllä sykealueella ja mun ja Sereinan sykkeen piti olla kovempi, ku mitä Valériella, koska se on jo niin vanha :DD Metsässä oli niin paljo sulosia koiria, etten kestä. Tahon oman lemmikkini tänne heti <3 ..ja näin ku jotku koulutti semmosta melko isokokoista lappista, joka oli selvästi vielä vähän pentu. Pisti kyllä hymyilyttään, ku se vaan riuhto ja pomppi ku kenguru…tai pässi :D  Lenkin jälkeen otin oikeen pitkän ja KALLIIN suihkun hämähäkkiystävieni kanssa. <3
Tänään meitä oli kotona syömässä illallista vaan 4 tai no oikeestaan 3, koska Christophe on vieläki miekkailureeneissä, johon sen tunti sitte kävin viemässä, ja se syö yksin sitte ku tulee. Ja vanhemmat ja Pierre-Louis on kuuntelemassa Pariisissa jotain klassisenmusiikinkonserttia.. nii ne varmaan sitte syö ulkona. Ainaki toivottavasti, koska niille asti ruokaa ei jääny. Tein tonnikalapiirakkaa ja salaattia ja molemmat katos kyllä taas hyvin nopeasti. En tajuu mihin mahaan nuo vetää tota ruokaa…  no mut onhan se hyvä et maistuu :D
Tein tänään myös varmaan elämäni suurimman virheen, ku vastasin puhelimeen… Nii! En kuulemma ois saanu vastata siihen jos en tunne numeroa, josta puhelu tulee. Näin siis 11-vuotias opasti mulle… hmm.. en siis voi ikinä vastata puhelimeen, koska en osaa kenenkään muun numeroa ulkoa ku omani. Pitää ehkä vielä varmistaa joltain vanhemmalta et onko ihan oikeesti näin :D tuntuu aika hullulta et jättäisin joka kerta vastaamatta (puhelin soi ainaki 3 kertaa joka päivä) vaan sen takia, että en oo varma kuka soittaa… :D nii ja Valérie kerto mulle muuten tänään et mun pitää ens viikon keskiviikkona hoitaa ruokaostoksen. APUAA! ku se on ite jossain työmatkalla!! Tuun varmaan saamaan, jonku hermoromahduksen siellä kaupassa ( enkai muistuta isääni??) ku nuo ruokakaupat on ihan valtavia. Varmaan vähintään viis kertaa jonku normi ison kaupan koko Suomessa. No saampahan ainaki tilaisuuden sit shoppailla jotain tummaa leipää itselleni ja jotain tuorejuustoa ehkä ja tuoremehua…  
Täällä alko muuten eilen Desperate Housewivesien 5. tuotantokausi telkkarissa… Oli niin tyhmää kattoo sitä, ku äänet kuulosti ranskaksi dubattuina niin tyhmiltä :D no, mut se tulee täydelliseen aikaan et sitä voi kattoo just ennen ku laittaa nukkuun, ni ehkä mä jatkossaki sorrun sitä joskus kattomaan. Toisaalta kyllä paon kattominenki on vähä jääny, ku oon ne jaksot jo kerran nähny…  Ehkä pitäs valita tuolta leffakokoelmista, jonku semmosen sarjan tuotantokausi, jota en oo nähny, ni ois jotain mielenkiintoa. Voisin alottaa vaikka 24sta ;)

Kolmenki viikon täällä olon jälkeen voin vielä rehellisesti sanoa et viihdyn täällä. Tosin tällä hetkellä tuntuu että ranskan puhuminen ei kehity ollenkaan, mutta ymmärtäminen on kyllä huomattavasti helpompaa ku alussa. Puhumisen etenemättömyys kyllä johtuu varmaan suuresti siitä, etten oikeesti opi uusia sanoja jos en nää niitä kirjotettuna...eli siis tällä tyylillä en opi mitään ikinä :D onneks kielikoulu alkaa vajaan kahen viikon päästä ni jospa sitä sitte taas pääsis tän kielen kanssa eteenpäin :)  Kauniita ranskankielisiä  unia <3

tiistai 14. syyskuuta 2010

pala kurkussa

Tänään sorruin nukkumaan päivä- tai no aamu-unet yheksästä kahteentoista... ei ois kyllä kannattanu, sillä tänään on ollu tosi lämmin päivä ja nyt ei väsytä yhtään ja huomenaamuna pitää kuisteski nousta jo kaheksan maissa, tai voisin ehkä nukkua vähä pidempään, koska Mariella alkaa koulu vasta 9.30 ja Valériellakaan ei oo töitä, joten sekään tuskin herää kauheen aikasin.. Houkuteleva ajatus kieltämättä. Päiväunien jälkeen imuroin nopeesti lasten huoneet (kuulostaa niin naurettavalta sanoa lasten huoneet, ku yks pojista on mun kans samanikänen ja toinen vaan 2 vuotta nuorempi) ja pyyhin myös vähän pölyjä. 
      Puoli kahden jälkeen suunnistettiin Roosan ja Sereinan kans naapurikaupunkiin Tavernyyn. Meillä meni ehkä 20 min kävellä sinne, tosin veikkaan et käveltiin vähä mutkan kautta, koska mä olin ainut, joka oli käyny siellä aikasemmin ja menin sinne sillon autolla :) Shoppailtiin vähäsen ja ostettiin kotimatkalle jätskit. Ostin kaks paitaa, mekon ja korviksia. oli mukavaa! Kun tulin kotiin ni laitoin pyykkejä pesuun ja aloin leipomaan. Tänään jälkiruoaksi siis syötiin mustikkapiirakkaa, joka ei kauan ehtiny vanhentua, sillä kaikki tykkäs siitä paljon. Pääruoaksi loihdin tänään currykanaa ja riisiä ja alkuruokana oli porkkanaraastetta. Ennen ku syötiin ni saatoin Marien juosten soittotunnille... tulipahan tällekki päivälle vähän urheilua :D ...ja syönnin jälkeen kävin myös hakemassa sen, vaikka en kyllä tajua miks ku sinne on matkaa ehkä reilu puoli kilometriä... ja poikien mukaan se on aina ennen tullu sieltä yksin kotiin. no samapa tuo!
       Ärsyttäsintä tänään on ollu se et vetäsin jotain ruokaa kokkaillessani henkeen ja sen jälkeen musta on tuntunu koko ajan et ois joku pala kurkussa... ja yskin ja röhin koko ajan. Ehkä mä selviän kuitenki... ja Hyiii olin saada sydänkohtauksen, ku näin kellarissa tänään ihan sairaan ison hämähäkin.. Yööök! se oli menossa vauhdilla mun huonetta kohti, mut onneks Sauli <3 pelasti tilanteen ja nirhasi tuon kamalan otuksen... nyt se makaa tuolla kellarin lattialla kuolleena, ku en halua koskea siihen. Olkoot siinä siihen asti et siivoja tulee perjantaina ja luutuaa sen pois...  Nään varmaan painajaista ens yönä hämähäkeistä!! Voisin muurata mun huoneen umpeen, niin et ykskään ötökkä ei pääsis sinne....  Hämähäkkivapaita unia <3

maanantai 13. syyskuuta 2010

salattuja elämiä ja verimoussakaa

Heräsin aamulla yllättävän pirteenä melko uuvuttavan viikonlopun jälkeen, hauskaa oli kyllä ja oli mukava ku näin riikkaaki pitkästä aikaa :) Tänään melkeen alko ottaa pattiin, ku olin laittanu leivän valmistumaan, niiinku joka aamu, ja ajastanu leipäkoneen niin, että se on valmista joskus iltapäivällä. Mutta sitte äiti huomas että leivänvalmistusaika oli yli 6 tuntia ja selitti kuinka se ei oo normaalia ja sano mulle että taikina pitää heittää roskiin ja tehä uus. Huoh.. Yritin siinä sitte selittää et oon tarkotuksella laittanu sen niin, mutta eihän tää äiti hössötykseltään tainnu kuulla tai tajuta ja niinhän mä sitte heitin hyvän taikinan roskiin... noo eipä tuo nyt sinänsä mua haittaa, mutta ku oon tehny ihan samanlai kohta 3 viikkoa täällä leipää ja hyvin on kaikille maistunu, eikä oo ollu mkitenkään pilaantunutta...No tein sitte uuden leivän jotta perhe ei joutuis syömään pilaantunutta leipää :D 
        Käytiin heti aamutuimaan lenkkeilemässä tyttöjen kaa. Tänään on ollu tosi nätti ilma, joten oli hyvä ku jaksettiin heti aamusta mennä juokseen, koska puolen tunnin kävelemisen ja tunnin hölkkäyksen jälkeen laiskottelin hyvällä omalla tunnolla loppupäivän sisällä..   mikä nolointa oon kattonu tosi monta jaksoa salkkareita tänään. Oli vähä tylsää, mut ku olin kuitenki niin väsyny et en jaksanu lähtä mihinkään ni salkkarit oli hyvä vaihtoehto :). tää rytmi toimii oikeen hyvin et viikon alut lepäilen ja keräilen voimia viikonloppua varten. 
       Ääh...Mä en osaa päättää et ottaisinko semmosen jumppakortin vai en. Se maksaa vajaa 140e koko vuodelta, eli ei kauheen paha, mut toisaalta siellä ei ihan hirveen paljo oo myöskään jumppia joissa kerkeen käydä, koska mun työt tosiaan loppuu joskus 7-8 välillä ni aamujumpat ja illalla klo20 jäkeen olevat on ainuita mihin kerkeen.. Mut sitte ku se pitäs päättää nyt et ottaako sitä vai ei ja. ku jos sitte sattuski et löytäsin, jonku hepan kellä ratsastaa ni ei mulla kyllä sitte ois varmaan aikaa jumppailla.. hmm.. vaikeeta! No saa nähä, voisin vaikka huomenna käydä testaamassa jotain lajia siellä ja kattoo et minkälaista siellä on ja päättää sen jälkeen :)
       Tämän viikon extreme-ruoka on nyt sit alta pois, koska tosiaan löysin alakerran jääkaapista munakoisoja, jotka piti laittaa tänään, ku muuten ne ois kerenny pilaantua... Päivän menu koosttui siis salaatista ja moussakasta. Aloin tehdä ruokaa jo heti ku Marie tuli koulusta eli varmaan puol viis tai jotain ja kokkailinki sitte varmaan pari tuntia. Mikäs siinä, ku maksetaan (tosin hyvin vähä) siitä et tekee ruokaa... nii ja kylhän mä uhrasin ehkä 2 ja puoli minuuttia myös TV-huoneen imuroinnille, sllä välin ku ruoka oli uunissa. Onnistuin munakoisoja kuoriessa viiltämään käteeni mukavan haavan, ja ruokaki melkeen (onneks vaan melkeen) muuntautu verimoussakaksi. Hups! no eihän se ois sieltä tomaattikastikkeen seasta erottunu...  Ruoka kelpas taas kaikille ja jopa nuorin lapsi, joka oli ehkä vähän epäluuloinen, otti lisää :) , tosin äiti sano et munakoisot ois voinu olla vähä vielä pehmeempiä, mutta mun mielestä ne maistu tosi hyville, ku ei ollu liian lötköjä, ku ei ne enää lötköinä sitte maistu millekkään. :)  hyvät yöt <3
      

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Weekend !

Viikonloppu on menny tosi nopeesti ja en oo kerenny kyllä kauheena kotona olemaan, mikä sinänsä on vaan hyvä, ei sillä et tässä perheessä ois jotain vikaa, mut on kiva olla jossain muualla välillä ja hengailla vaan kavereitten kans :)  
       Perjantaina hoidin normitapaan aamulla mun osuuden kotitöistä ennen ku siivooja tuli ja sitte käytiin Valérien kans lenkillä metsässä. Iltapäivällä oikeestaan vaan lusmuilin ja en saanu mitään aikaan kunnes sitte huomasin et kello onki jo 4 ja lapset tuli koulusta... Pakkailin sit mun kamat laukkuun, ku olin menossa Mäyrän luo yöksi ja aloin tekee ruokaa. Olin tosiaan aiemmin päivällä saanu jonkinlaiset suulliset ohjeet jääkaapissa lepäilevän kalan valmistukseen ja aattelin et sehän on ihan piece of cake keittää vähä kalaa ja tehä jotain kastiketta sille, mut sitte ku alkoin laittaa sitä kalaa ni kivojen kalafileiden sijasta löysin 3 kokonaista kalaa tai siis kai ne oli jotain pyrstöjä ku ei niillä ollu päitä. Noo-o laittoin ne sitte kattilaan ja keitin kaveriks broccolia ja tein ranskankerma-jukurttikastiketta... ja loppujen lopuks koko perhe aploodeeras mulle, koska ruoka oli niin erinomaista. Minkäs teet ku oon vaan niiin hyvä :D ...tai sit nää tykkää ihan mistä vaan! Nii ja ajoin tosiaan perjantaina autoaki ekan kerran ihan yksin, en onnistunu eksymään enkä kolaroimaan joten saatoin hyvällä omalla tunnolla karata kaheksan junaan ja jättää lapset siivoomaan keittiötä. Noi pojat ja Marie on kyl kivoja ku ne oikeen hoputti et mee jo sinne junaan tai muuten myöhästyt et kyl me siivotaan keittiö :)
       Nii eli suunnistin sitte Mäyrän kotipysäkille ja oottelin sitä siellä asemalla yli puol tuntia, koska olin laittanu viestit, (jotka oli tarkotettu mäyrälle) nii jostain syystä Roosan host-isälle :DD se oli ollu vähä ihmeissään ku oli saanu miljoona viestiä suomeksi oudosta numerosta... nojoo jossain vaiheessa kuitenki tajusin et ne menee väärään numeroon ja tavotin sit oikeian henkiln toisesta numerosta :)  Siinä sitte maisteltiin viiniä ja lähettiin tutustumaan Pariisin yöhön. Muutaman mutkan kautta löyettiin yks ihan kiva (tai vähemmän kiva) baari, jossa sit viivyttiin toki siihen asti et metrot alko kulkemaan..
       Lauantaina Riikka tuli kyläilemään Pariisiin ja käytiin istuskeleen parissa baarissa ennen ku juostiin viimeseen meille tulevaan junaan... Tosin tänään koin ahaa-elämyksen, ku tajusin et 23.13 lähtevä juna ei ookkaan viimenen vaan vielä yhenki jälkeen pystyy yhen vaihdon avulla pääsemään tänne meiän kaupunkiin. Huippua :)  Sunnuntai-aamuna sitte käytiin Roosan kans semmosessa infojutussa, missä oli tietoa urheilu/harrastusmahdollisuuksista täällä Saint-leussa ja sen jälkeen lähettiin Pariisiin. Lähettiin sitte Riikan innostamina ettimään Picasso-museota ja löydettiinki se aika helposti. Tajuttiin vaan sitte, ku kerran oli kierretty se rakennus ja etitty aukiolevaa ovea, ni lukea kyltit jotka oli siinä pääovella. Niissä tosiaan kerrottiin et museo on remontissa 2012 vuoteen asti... et se siitä sitte. Oishan toi nyt kyl pitäny tietää, ku sikhän suomessaki oli se picasso näyttely.... noo-o aina ei voi voittaa! Suunnattiin sitte semmoseen toiseen museoon quoi branly, joka esitteli jotain erikulttuureiden historioita tai jotain... siellä oli paljo erilaisia patsaita ja esineitä ja sit jotain asusteita ja kaikkee semmosta, mitä oli ihan mukava katella, mut ku me ei ostettu niitä kuulokkeita missä ois ollu selostusta ni se kaikki, mikä siellä oli esillä ni jäi kyllä aika pitkälti arvailun varaan et mitä mikäki on ja miks se on esillä museossa. No mut se oli ilmanen niinku melkeen kaikki museot täällä on jos on alle 25-vuotias, ni eipä tuo nyt oo niin vakavaa :) Ihan hauskan näkösiä juttuja siellä oli.

    



Tulin sitte kotiin joskus kaheksan aikoihin ja söin vielä muitten kans vähäsen, vaikka ei kyllä paljo muuta oltu pariisissa tehtykkään, ku syöty, mut jokatapauksessa söin vähä vielä lisää :P Sitte kateeltiin ton äitin kans vähä tässä lähellä olevia talleja, mut se ei oikeen taida ymmärtää mitä mä haluisin tai kyl se sano et se tajuaa, mut sit se sano et täällä semmonen on tosi vaikeeta et pääsis ratsastamaan jonku yksityisen hevosella, mut samassa lauseessa se sanoo et se ei tideä mitään noista hevosjutuista et en sit oikeen tiiä... pitää nyt kattoo jaksanko ees yrittää löytää mitään. Oishan se ihan mahtavaa päästä ratsastaan täälläki, mut en usko et löydän kuitenkaan läheskään yhtä kivaa ku Ravenna <3 ja sitte jos joku heppa löytyiski  (ku toi äiti on soitellu sen kavereillekki, jotka tietää jotain hevosista )ja se oiski ihan kauhee ni en tiiä mitä sanon tolle perheen äitille  tyyliin et hei emmä oikeestaan haluukkaan ratsastaan, sorry... voi siis olla helpompi vaan kituutella ilman eläimiä tää vuosi.. ehkä mä selviän :)

torstai 9. syyskuuta 2010

ruokaa!

10ltä aamulla olin jo pirteenä lenkkikamppeet päällä suuntaamassa tyttöjen kans lenkille metsään :) Aamu alko siis rattosasti metsässä hölkäten ja kuulumisia vaihtaen.. Kun reilun tunnin päästä tulin kotiin ni mä sit reippailun vastapainoksi rojahdin sohvalla laiskottelemaan. Vasta joskus kahen aikaan sain otettua itteeni niskasta kii ja sain astianpesukoneen tyhjennettyä ja pyykit lajiteltua... Rankkaa!  
       Eilen olin ottanu ison köntin kanaa sulamaan ja aatellu laittaa siitä ruokaa tänään, mut sitte Valérie sano aamulla, että kaalista pitäs myös tehä jotain... mulla ei ollu mitään hajua, mihin ruokaan voisin tunkea kaalia ja kanaa?? ..ja sitäpaitsi olin ihan varma et kaikki lapset inhoo kaalta joten mua ärsytti et mun piti laittaa siitä jotain. Tai ei kai mun pakko ois ollu, mutta ku kerta pyydettiin... Kattelin netistä jotain ohjeita ja löysin sitte kaalikanasienikääryle-ohjeen. Aloin valmisteleen sitä heti, vaikka kello oli vasta 3, mutta ku en ollu ikinä tehny kaalikääryleitä eikä mulla ollu oikeestaan yhtään mitään hajua kauanko siinä menee! 
 


Olin jo siinä vaiheessa, ku puolet kaalin lehdistä oli repeytyny käyttökelvottomiksi, ni täysin valmis luovuttamaan ja vaihtamaan kääryleet johonki epämääräseen pataan. Mutta sitte aattelin et kaikkee täytyy kokeilla ainaki kerran ja vaikka tää ois viimenen kerta ku teen kääryleitä ni voinpahan ainakin sano niitä tehneeni. Mun epäluuloista huolimatta, kääryleet riisin, tuoreen leivän ja makean tomaattikastikkeen kera saavutti suuren suosion ja sain taas miljoonasti suukkoja ja kehuja. Ja ne ei ollu ees kauheen rumia, oikeestaan ihan söpöja pötkylöitä.. Ja oli ne kyllä tosi hyviä, vaikka itse sanonki. Ehkä mä teen kääryleetä joskus toistekki :) Olihan noissa työtä, mutta mieluummin mä laitan ruokaa SMG:n soidessa taustalla, ku kuuntelen esim. 11-vuotiaan viulun soittoa. Ei sillä, Marie soittaa kyllä tosi hyvin, mutta silti. C:  Aamulla valmistamani leipä oli myös tosi herkullista, mutta kukaan ei arvannu mun salaista ainesosaa... hahaa, en kyllä oikeen itekkään tiiä mitä ne on, ne näyttää kaurahiutaleilta, mutta ei ne kai oo kauraa... 


Nykyään on jo mukava laittaa ruokaa ku tietää, missä mikäki tavara on ja sillain. Onnistuneiden kaalikääryleiden innoittamana aloinki jo tänään miettii et mä voisin joka viikko ainaki yhtenä päivänä tehä jotain semmosta vähä erikoisempaa tai jotain mitä en oo ennen tehny. Se vois olla hauskaa ja sit mäki oppisin tekee jotain uusia ruokia. Huomasin nimittäin tänään et ruoan laitto on miljoonasti hauskempaa kun siinä on paljon haastetta. Okei joo jos nää lapset os jotain ihan pikkusia, ni sitte se vois olla vähä ärsyttävää tehä yhtään erikoisempia ruokia, ku senhän nyt tietäs ettei pienet tykkää, mut mun tuuri että tän perheen "lapset" on jo niin vanhoja, et veikkaan et ne ihan mielellään syö välillä jotain vähä erikoisempaa :)
       Nyt voisin lähtä kattoon jakson Pakoa, ranskaks dubattuna ja ranskankielisellä tekstillä... se on oikeesti ihan huijausta se tekstitys, koska ne puhuu paljo enemmän ja ihan eriä, mitä tekstityksessä tulee. Ja maikkeli, mahonen & kumppanit kuulostaa ihan tyhmiltä... no mut ehkä mä opin siitä enemmän ku katon sen dubattuna, nii tyhmältä ku ne tyypit kuulostaaki ja suutki liikkuu ihan väärin!  ... ja sitte voisin mennä nukkuun, kerranki ajoissa, et jaksetaan huomenna omistautua pariisilaiselle baarikulttuurille sata prosenttisesti!

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

autoilua en francais

Kun kello näytti 11, olin jo pessy lasten kylppärit ja vessan, pessy parikoneellista pyykkiä, tyhjentäny astianpesukoneen, pessy keittiön lattian. purkanu viikon ruokaostoksia, soittanu pianoa ja valmis lähtemään lenkille, mutta huonoksi onneksemme sato kaatamalla vettä, eikä siis viititty lähtä mihinkään... No sluibailin sitte vähä aikaa ja joskus puoli kahdelta tein lounaaksi salaattia, puikulapapuja ja jotain lihaa uunissa ... Se oli kai jotain lintua, ehkä kalkkunaa, ehkä ei! Valérie autto mua, ku sillä oli vapaapäivä (niinku aika keskiviikkosin). Christophen kaveriki oli syömässä :) 
       Pesin pyykkiä vähä pitkin päivää ja palauttelin sitte pyyhkeet ja kylppäreiden matot paikoillensa. Tehtiin myös Marien kanssa kääretorttu iltapäivällä ja kuunneltiin randommusiikkia mun koneelta. Marie oli haltioissaan ku se tajus et spotifysta löyty kaikki musiikki, mitä se halus kuunnella ;)  Ja tänään oli sitten se päivä, ku mä hyppäsin autonrattiin ekan kerran täällä... Kaikki suju kyllä tosi hyvin mitä nyt tossa meiän portilla sammutin auton mennessä ja tullessa,  ku portti on nii saakelin kapee ja auto levee...mut ite liikenteessä ei ollu mitään ongelmia. Opin ranskalaisesta liikenteestä ainaki sen verran, että kun ajetaan liikenneympyrässä ja ei olla poistumassa seuraavasta liittymästä ni pitää näyttää vilkkua sisällepäin ja ajaa sisemmälläkaistalla ja vasta vähä ennen ku lähtee pois ni saa siirtyä ulommalle kaistalle... Hullua, varsinki jos oli paljo autoja samassa ympyrässä, mutta sopii mulle! Voin kertoa et kadut on tosi kapeita ja molemmin puolin on autoja parkissa, lähestulkoon kaikki kadut on ykssuuntasia ja jos joku ei oo ni se sitte kuitenki on niin kapea, että siinä ei kunnolla mahu autot kohtaamaan. Lapset pääs kuitenki turvallisesti miekkailureeneihin ja mä ja Valérie vielä takas kotiinki, eikä autokaan kolhiintunu. Mua ei ees pelottanu, mitä nyt välillä säikähin ku Valérie jotain alko hihkuun pelkääjän paikalta.
         Illalliseksi tein pitsaa ja salaattia. Kaikki tykkäs toooosi paljon ja sain paljon kehuja, miten mukavaa :) Jälkkäriks syötiin kääretorttua, joka sekin oli erinomaista... Nyt voisin alkaa nukkuun koska huomenna taas pitää herätä aikasin. Toivottavasti ei sada, koska 10 ois tarkotus suunnata Sereinan ja Roosan kans lenkille... jospa oikeesti päästäski sinne lenkille eikä kävis niinku tän päivän lenkin kans :) Kauniita unia! 
      

Saint-leu la forêt!




                                                 

tiistai 7. syyskuuta 2010

Hyvä ruoka, parempi mieli!

Tänään on ollu kyllä kaikin puolin nii turha päivä, mutta tylsää mulla ei oo kyllä siltikään ehtiny olla. Aamulla ku nousin vähä ennen kaheksaa, ni päätin et en enää mee nukkuun, mut miten kävikään... paria tuntia myöhemmin tajusin nukkuneeni jälleen parin tunnin lisäunet. Hups! No eipä tuosta toisaalta haittaakaan ollu, ku siltiki kerkesin kaikki hommat tehä. 
       Leivoin tänään luumujuustoopinjansiemen-piirakkaa, syötiin sitä jälkkäriks illalla. Leipomisen jälkeen imuroin ja tuuletin lasten huoneet. Kävin sitte myös kävelyllä. Täällä on mukava käveleskellä ympäriinsä ku tää seutu on niin kaunista. Kaikki talot on erilaisia ja toinen toistaan sulosempia. Tänään on myös ollu tehoskypetys-päivä, ku oon puhunu Lillin, Loten, Lauran ja porukoitten kans, Lauran ja taustajoukkojen kanski taiettiin puhua kahteen otteeseen. Oli hauska tehä illallista SMG:tä, JukkaPoikaa ja Eppuja kuunnellen, ja vielä ku sai skypen kautta kuivaniemestä asti ruokavinkkejä ni lapsillekki kelpas. Tänään syötiin siis salaattia, lohta, uuniperunoita ja dippiä. Ja jälkkäriks juustojen, jukurtin ja hedelmien sijaan tuota piirakkaa josta jo mainitsinki. Se oli tosi hyvää, niinku tais olla muuki ruoka ku kaikki niin kovasti kehu :) Täytyy kyllä sanoa, et siitä tulee tosi hyvä mieli ku ruoasta tulee palautetta, että oli trés delicious (=tosi herkullista) ja olin tänään lisänny leipään normiainesten lisäksi vähä siemeniä ni siitäki sain kehuja! Mikäs sen mukavampaa. Tässä perheessä kyllä pätee sata prosenttisesti atrian sanonta: Hyvä ruoka, parempi mieli :)
        Nii ja tajusin tänään et netti toimii paljo paremmin jos dataan täällä ylhäällä. Säälin niitä, jotka on tänään joutunu kuunteleen mun skype-kailotusta :)  ..Ja vaikka tänää en oo mitään erikoista tehny niin on silti tosi hyvä mieli, ja se jos joku kertoo siitä et viihdyn täällä paremmin ku hyvin. On mukava, ku voi hengailla koko päivän vaan kollareissa eikä oo pakko lähtä mihinkään. Se, että täällä on niin mukava olla välillä myös tekemättä mitään erikoista ni kertoo siitä et tää paikka alkaa todella tuntuu kodilta :) Huomenna suunnataan heti aamusta Valérien kans metsään lenkille, joten huomenna mulla ei oo aikaa ottaa aamu/päiväunia. Ja huomenna Valérie on myös koko päivän kotona, mikä tarkottaa sitä et mun pitää (tai saan) puhua paljon. Ite se paljon puhuminenhan nyt mulle ei oo ongelma, mut paljon puhuminen ranskaksi voi jossain määrin ollakki... tai ei se ongelma oo, se vaan vaatii paljon energiaa... siispä nyt siirryn mun huoneeseen kattoo jakson pakoa ja sitte nukkuun.  Alors, Hyvää yötä kaikki ystäväiset :) ... ja huomenna voisin yrittää laittaa tänne kuviakin!

maanantai 6. syyskuuta 2010

tyranni-aupair

Tavalliseen tapaan heräsin kattoo, ku lapset lähti kouluun. Valérie pyysi mua tyhjentää pyykkikoneen ja anto jotain neuvoja päivän ruokaa varten… puoliakaanhan en noista neuvoista enää päivällä muistanu ku olin puoliunessa sillon kaheksan aikaan aamulla! Laitoin sitte pyykit nopeeta ja kömmin takasi nukkumaan… Nukuinki sitte melkeen puolille päivin. Oli ihana vaan nukkua, koska olin nii väsyny ku lauantaina oltiin koko pitkä päivä Pariisissa ja sunnuntaina aamuvarhasesta yöhön Lillessä. Tykkään mun ikkunaluukuista ku huoneen saa ihan valosallaki pilkkopimeeksi, auttaa päiväunien nukkumista :)
    Melkeen 3 tunnin päivä/aamu-unien jälkeen jumitin koneella vähä aikaa ja  sitte laitoin naapuriaupaireille viestiä jos ne haluis lähtä seuraks lenkille. Epäilyksistä huolimatta löydettiin Roosan kans paikka, mistä lenkkipolku lähtee eikä sinne menny kävelläkään ku vajaa vartti, eli just sopiva alkuverryttely. Käytiin hölkkään tunti ja saatiin kyllä ihan rauhassa lenkkeillä ku lenkkipolulla ei ollu oikeestaan ketään muita yhtä hevosta ja ratsastajaa lukuun ottamatta :) …ehkä täällä sittekki on jossain talleja! Tänään oli just täydellinen lenkkeilyilma ku ei ollu liian kylmä eikä kuuma. Keittiön mittari tais näyttää 18 astetta. Loppuverryttelyksi imuroin bureaun ja oman huoneeni.
     Mun ois myös pitäny viiä Marie tanssitunnille puoli seitsemäksi ni valmistelin sit illallisen melkeen valmiiksi et ei menis syöminen niin myöhälle, mut sit Marie ilmottikin että se pääsee kaverin kyydillä sinne joten mun ei tarvinu lähtä enää mihinkään ja ruokaki oli puolivalmista. Helppoa! Lusmuilin jonku aikaa ja laitoin sitte ruuan valmiiksi. Tänään valmistin makkaraa <3, kesäkurpitsa-sipuli paistosta ja pastaa. Oli mukava ku kaikki kehu ruokaa C: Ehkä tänään voisin pyhittää aikaa vähän Paon katsomiselle, en oo tosiaan vieläkään kerenny alkaa kattoo tota ekaa tuotantokautta, jonka jo varmaan viikko sitte bongasin perheen leffakokoelmasta. Mutta hyvä vaan ku on koko ajan tekemistä, eipähän käy aika pitkäksi :)
     Totesin tänään et 11 vuotiaaksi tuo mun hoitolapsi soittaa ihan hyvin viulua, koska mua ei vielä kertaakaan alkanu ärsyttään, ku tota soittamista voi oikeesti sanoa ihan musiikiksi, ei oo mitään vinguttamista niinku ennalta vähä pelkäsin… :) ..ja ruoan valmisteluki oli lepposta ku mulla oli livemusiikkia, ku perheen vanhin poika soitti kitaraa viereisessä huoneessa ja tais se lauleskellakki jotain. Ja itse asiassa tän perheen äiti kuulostaa tälläki hetkellä soittavan selloa tuolla yläkerrassa… vielä en ainakaan oo kuiteskaan tarvinnu korvatulppia, vaikka mulla semmosia mukana onki :D ...mut sen sijaan oon hermona ku mun netti toimii niin huonosti :(( mulla lähtee järki ku tää toimii vaan sillon tällön, skypessä puhumisestakaan ei tuu mitään ku pätkii niin pahasti ja välillä (tai no suurimmaksi osaksi) ei kuulu ollenkaan!
     Tänää ku Valérie tuli kotiin ni se kyseli kauheena et onks mulla kaikki hyvin ja oonko väsyny ja mitä kuuluu yms. ja mä ihmettelin vähä et mistäköhän nyt on kyse, kunnes Valérie sano et olin kuulemma aamulla vaikuttanu niin huonotuuliselta et se ei ollu oikeen tienny et mitä se mulle uskaltaa sanoa , ku en ollu puhunu mitään :DD sain kyllä nauraa.. okei olin mä tooosi väsyny aamulla, ja enkä varmaan siks ollu kauheena kommunikoinu, ranskaksi kommunikoiminen on muutenki vielä melko haasteellista ni väsyneena aamulla se ei kyllä kauheena suju, mut emmä nyt niin pelottava oo! Sitte se kysy vielä multa et oonko mä epäaamuihminen.. ja et oonko usein pahalla tuulella aamuisin. Varmaan pelkäs et se on ottanu tänne asumaan jonku pikku tyrannin :) onneks ei kuitenkaan!   kauniita unia <3

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

simpukan filosofiaa

Herätykello soi seittemältä ja ehkä 2 minuuttia jälkeenpäin Mäyrä soitti ja varmisti et oon heränny ja et muistan ottaa meidän junaliput mukaan. Meiän juna siis Pariisista Lilleen lähti yheksältä ja mulla oli meiän molempien liput! Olin vähä turhanki reipas aamulla ku jouduin jopa ootteleen junaa täällä saint-leussa ja vielä sitte pariisissaki, tosin märde tais vetää pohjat, koska se oli ollu asemalla jo yli tuntia junan lähtöö ennen. no olipahan kerranki ajoissa! Mun melko lyhyiden ja märtsin vielä lyhyempien yöunien johdosta meiän jutut oli jo menomatkalla sitä luokkaa et päivästä ei voi tulla mitään muuta ku ihan vajo <3
    Lillessa oli tooosi paljon ihmisiä ja koko keskusta-alue oli täynnä erilaisia kojuja. Kierreltiin ympäriinsä ja luultiin aina tietävämme missä päin on mikäki paikka, mut kertaakaan me ei varmaan oikeesti oltu siellä missä luultiin. Oli mukavaa ku mitä ikinä tahansa mä kerroinkaan ni märtsi nauro ku viimestä päivää ja sit mäki vaan nauroin sille...:D Lotte oli myös hostperheensä kans käymässä siellä, oli huippua nähä Lotteki! Vois kyl kohta varata junaliput brysseliinki :) Ei ostettu mitään, tavaraa tai muuta semmosta, mut ruokailuihin me panostettiin. Aamulla ostettiin PAULista patongit ja syötiin ne käveleskellessämme ympäriinsä ku myyjät vasta kokosivat kojujansa. Olin myös luvannu Lauralla et me syödään siellä hattaraa nii me sitte ostettiin yks vaaleenpunanen hattara puoliks ja jokunen tunti sen jälkeen suunnistettiinki syömään ton lillen Braderiin kuuluisuutta  simpukoita ja ranskiksia, tosin mä söin vaan yhen simpukan ja sit vähä enemmän niitä ranskiksia ja salaattia. Illan aikana kerettiin myös syyä nutella crepit ja juoda braderiihin kuuluvan kaljan sijaan lämmintä kaakaota. killtiä! ... mua säälitti ne simpukat mitä siel syötiin, raukat on keitetty elävältä. Ja sit laura myös sivisti mua siitä et miten tarkistetaan et onko se simpukka elävä vai kuollu. Ennen ku ne heitetään kattilaan, jokaista simpukkaa koputellaan päähän ja testataan suojautuuko se vetämällä kuoren kiinni, jos se sulkeutuu kuoreensa se joutuu pataan ja jos ei se reagoi, heitetää se roskiin... eli niillä on vaihtoehtoina elävältä keittäminen tai hidas kitumiskuolema roskiksessa... reilua, en tahtois olla simpukka!
     Lillessä oli hyvää ruokaa, kaupunki oli kaunis, mutta jottei kaikki ois menny liian hyvin niin tajusin junassa kotiin päin et en ehi viimeseen junaan joka tulee meille tänne kotiin... No sit mulla oli vaaihtoehtona mennä hullun monella metrolla ja RERillä yhelle toiselle pysäkille, mistä menis vielä yks juna meille joskus yöllä. okei se on huono vaihtoehto, mut parempi ku se et jumitun yöksi pariisiin... no, jottei elämästä puuttuis jännitystä nii meiän juna lillestä päätti sitte olla myöhässä yli puol tuntia eli mulle ois jääny aikaa ottaa ne kaikki 3 eri metroa plus yks RER nii puolessa tunnissa, koska 12 kai loppuu metroliikenne. Siinä vaiheesa ku tajusin tän etten ehkä oikeesti tuu kerkeemään kotiin ni otin puhelun hostmamalle, joka mun onnekseni kerto et perheen vanhin poika on myös pariisissa ja sillä oli auto parin pysäkin päässä pariisista! Soitin sitte Pierre-Louisille et kerkeenhän sen kyydillä kotiin ja se sano et se lähtee kotiin sitte vasta ku mä tuun HUH! Loppu hyvin kaikki hyvin. Välillä musta tuntuu et mun elämä on liian helppoo...! mut en valita käy se näinki :) öitä!
    

lauantai 4. syyskuuta 2010

samedi

Tänään on ollu kiireinen päivä. Aamulla Valérie kävi näyttää mulle autolla yhen ostoskeskuksen, joka on ihan kävelymatkan päästä täältä meiltä ja siellä sitte sammalla hankittiin jotain juttuja mitä multa puuttu. Oikeestaan sen jälkeen suuntasin heti pariisiin kameran ostoon, mulla on nyt kamera. saatte ehkä mahdollisesti ens viikolla nähdä kuviaki täältä :) Ostin kameran muuten Champs-Elyseeltä, voinpahan nyt sanoa shoppailleeni siellä... Kameran oston jälkeen tapasin Mäyrän ja Roosan ja sitte me suunnattiin kaupan kautta piknikille. Oli mukava tavata uusia ihmisiä, vaikka harmittaa kyllä ettei kaikkien kans kerenny jutella ku meitä oli niin paljon. jos en ihan väärin laskenu ni meitä oli varmaan 20 :) toivottavasti jatkossaki tullaan näkemään porukalla.
    Käytiin myös Seine-risteilyllä, jos rehellisiä ollaan niin en kyllä ymmärrä, mitä hienoa ihmiset siinäkin muka näkee.. Noo ehkä se on sitä pariisihuumaa ja tursitit ei huomaa et oikeesti ne kattelee vaan semmosta kivimuuria jonka takana, piilossa on kauniita vanhoja rakennuksia! Risteilyn jälkeen päätettiin lähtä montmarteen syömään. Se kaupunginosa on ehkä tähän astisista paikoista, mitä oon täällä olon aikana ja aikasemmilla pariisi visiiteillä nähny, nii kaikista kauneinta ja idyllisintä aluetta kaikkine pienine kahviloineen ja ravintoloinen. Kadut on semmosta hauskaa mukulakiveä ja talot on matalia ja sulosia :)
     Syönnin jälkeen ihailtiin vähän aikaa Sacre Coeuriltä avautuvaa mahtavaa näkymää, pimeällä maisema sieltä kukkulalta on kyllä aivan mahtava. ... ja jossain kaukana oli ilotulituskin, oli hauskan näköstä ku semmosia tosi hienon näkösiä ilotulitteita näky semmosina ihan minikokoisina horisontin reunalla :) Ja ku päästiin Roosan ja Sereinan kans kotiasemalle ni kello oliki jo melkeenpä 11. Kakstoista tuntia pariisissa oli hurahtanu ihan tuosta vaan :) oli kyllä mukava päivä, mut huomisesta tulee varmasti vähintään yhtä mukava, ku mangusti ja mäyrä hyppää junaan heti aamusta ja suuntaa Lilleen...Nii ja meen vissiinki kattoon U2sta parin viikon päästä. Siistiä. Bon nuit!

perjantai 3. syyskuuta 2010

pepeperjantai

En nukkunu viimeyönä kovinkaan montaa tuntia, koska mun pää oli päättänyt olla jostain syystä ihan tositosi kipee... mulla ei varmaan ikinä oo ollu noin kipee pää, ei voinu laittaa päätä tyynyy ku tuntu et pää räjähtää :( ...ja jotenki puoli-unissaan aattelin et mulla ei oo särkylääkettä mukana, kunnes sitte joskus 4n aikaan kävin vessassa ja tajusin et onhan mulla sittekki.. no sitteku lääke alko vaikuttaa ni sain unen ja kerkesin nukkua ehkä enää 4 tuntia ja alkuyön olin vaan torkknu. voin kertoa että pikkusen väsytti aamulla. Tosin nukuinki sitte vahingossa tunnin liikaa ku väsymyksissäni en tajunnu mistään mitään....
      Sitte ku heräsin ni otin toisen ibumaxin ja sen voimalla sitte imuroin ja tuuletin yhen huoneen, laitoin leipää tulemaan illaksi ja lajittelin pyykit. Sitte lähinki jo ostamaan junalippuja Lilleen, mulle ja märdelle. Sain kuin sainki ostettua liput ilman suurempia ongelmia (mun ranska on selvästi parantunu.. :D) ja sain myös ostettua semmosen kätevän nuorisokortin. Super! Liput ostettuani mentiin Roosan (suomalainen aupair täältä meiän kaupungista) kans kahville tohon meidän "paikalliseen", joka sattu tänään olee auki... viimeviikolla se ei tainnu olla kertaakaan auki! Istuttiinki siinä sitte melkeen siihen asti ku piti lähtä lapsia vastaan kotiin. Ennen ku Marie tuli kotiin ni ehin kuitenki syödä vähä tonnikala-salaattia ja lukea lehteä patiolla. oli ihan mahtava keli, takapihalla auringossa oli varmaan ainaki 25 :)  Tänään uskaltauduin jopa uimaan Marien ja sen kaverin kanssa. Eikä ollu ees kylmää!! 
         Laitoin tänään taas normitapaan ruokaa. Riisiä, kalaa ja broccolia :) kelpas kaikille! Illalla vielä Valérie katto läpi et olinko osannu lajitella vaatteet oikeen... se on kyl kieltämättä vähän vaikeeta tietää et mikä vaate kuuluu millekki pojalle.. noo oli ne melkeen oikein. Silitin myös vielä vähän vaatteita... ja perheen isä naureskeliki et on meillä hyvä aupai ku se vielä työajan ulkopuolellaki, perjantai-iltana silittää pyykkiejä :DD nojoo samapa nuo oli silittää pois ku oli vaan 3 paitaa + sitte mun omat vaatteet mitä silitin (jos äiti luet tän ni ihan oikeesti MINÄ silitin vaatteita, kuvittele!!!)   ainii ja valérie sano mulle et voisin viikata vähä paremmin...  hups! Olin vaan ollu taas tosi tehokas :) nojoo mut nyt meen nukkuun et jaksan aamulla lähtä shoppaileen ja sit piknikille jo melko isoksi paisuneella porukalla. huippua ku saa taas tutustua uusiin ihmisiin! yöt <3
    

torstai 2. syyskuuta 2010

tuikitavallinen torstai

Tänään kiskoin itteni ylös jo ennen kaheksaa, söin aamupalan ja kirjaimellisesti katoin vierestä ku nuorimmat lapset lähti kouluu. Laitoin koneellisen pyykkiä pyörimään, ja lähdin pariisiin. Kävin muutaman tunnin shoppailukierroksella latinalais-korttelilla ja sain lyhennettyä vähän mun Hanki -listaa ostamalla laukun ja kalenterin :) Tänään on ollu tosi nätti ja lämmin päivä, mä melkeen jopa menin uimaan, mut tulin sitte kuitenki järkiini ja siirsin meiän uima-altaan testauksen myöhemmälle... ootan jotain superlämmintä päivää!
      Ku tulin takas kotiin pistin lisää pyykkejä pyörimään ja kävin kaupassa, ku Valérie oli unohtanu eilen ostaa kananmunia. Marie tulikin melkeen heti sitten jo koulusta, katottin sitte jotain tyhmiä tietovisailuja telkkarista siihen asti kunnes mä aloin tekee ruokaa. Tein ekaa kertaa tänään koko porukalle ihan yksin ruokaa.. tästä se lähtee :) Päivän menu koostui kurkkusalaatista, spagetista ja jauhelihakastikkeesta ja jälkiruokana oli tavalliseen tapaan juustoja, hedelmiä ja jukurttia. Kaikille näytti maistuvan ja joiltain tuli jopa kehuja. HUH! En tosiaan oon tehny mitään liharuokia pitkääään aikaan... Huomenna teen kalaa, en tiiä vaan mitä kalaa se on jota otin sulamaan, jotain valkosta se oli... hyvä minä!
       Ruoan jälkeen Valérie autto mua vielä vähän tajuumaan miten saadaan halvemmat junaliput Märden kans, ku sunnuntaina suuntaamme Lille nimiseen kaupunkiin (tunti pariisista pohjoseen) vierailemaan semmosessa tosi isossa markkina/kirppari tapahtumassa :) Huomenna pitäs sitte mennä tosta asemalta ostamaan ne liput ja sitä jos jotain varten tarvitaan hyvät yöunet. .. Tämmösiä tulee varmaan olemaan aika monet mun arkipäivät täällä pariisissa, ehkä hiukan tylsää luettavaa, mut oon päättäny et pari ekaa viikkoo päivitän blogiani joka päivä, ni sikspä myös tämmösistä tuikitavallisista päivistä täytyy jotain kertoa :)  Bonne nuit!

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Eka keskiviikko!

Oon möhöttäny tänään koko kauniin päivän sisällä, vaikka ulkona paisto aurinko. Koska mittari näytti vaan 17 astetta, ni päätin et mähän en ulos mee... mua palelee nimittäin täällä sisälläki... toisaalta ulkona, auringossa vois olla lämpimämpi. hmm no joo vein mä kuitenki roskat ja hain autosta ostoksia eli hengitin raitista ranskalaisilmaa ehkä minuutin yhteensä. Hienoa!
    Tänään on siis keskiviikko, joka täällä ranskassa tarkottaa normaalisti sitä et lapsilla loppuu koulu jo puolilta päivin, mikä taas tietää paljon lisätöitä aupaireille.. ja tän mun perheen äiti ei oo keskiviikkosin töissä, joten seki tekee päivästä vähä poikkeuksellisen.  nytten vielä ku koulut ei oo alkanu ja perheen äiti palasi työmatkalta vasta illalla ,ni keskiviikko ei sinällään poikennut kauheana muista arkipäivistä. Normaalisti keskiviikkoisin mulla on koko päivä "töitä". Päivän tehtäviin kuuluu lasten kylppäreitten, pyykin ja keittiönlattian pesua ja mikä parasta, lenkkeilyä. Se nimittäin on ohjelmanumero 1 aina keskiviikko aamupäivisin. Joka tapauksessa siis vaikka lapset oliki tänään vikaa päivää lomalla ja Valérie työmatkalla ni oon pessy lasten vessan ja kylppärin ja pyörittäny parikoneellista pyykkiä. ...ja mikä nolointa, katoin 2 jaksoa salkkareita päivällä sillä välin ku pyykit peseytyi .... :P   
     ...Ja niinku joka päivä ni myös tänää laitoin leipäkoneeseen tarvittavat aineet ja käynnistin sen. Noo-o luulin kaiken olleen okei, kunnes menin kattoon leipää, kun sen piti olla valmis. hmm. leipä oli aivan liian pieni ja raa'an näköinen. En tienny siinä vaiheessa mitä olin kämmänny, mut nakkasin kuitenki leivän roskiin ja laitoin uuden leivän tulemaan. Siinä vaiheessa ku olin mittaamassa jauhoja uudellaan ni tajusin mikä oli menny vikaan edellisellä kerralla... siinä mittakipossa on neljän eri aineen grammamäärät. eli siis jos laittaa tiettyyn viivaan asti jauhoja nii siitä mukin kylestä voi sitte kattoo et kuinka paljo se on grammoina. kätevää. paitsi jos laittaa jauhot kuppiin ja kattoo sokerille tarkoitettuja grammamääriää...  Toinen yritys kuitenki onnistu vähä paremmin ja saimme kuin saimmekin tuoretta ja hyvää leipää illalliselle, joka oli muuten eka ,ihan koko perheen kesken, mun täällä olon aikana :)
       Syötiin kaikki seitsemän illallista yhdessä ja juteltiin mukavia, tai no lähinnä muut jutteli ja mä yritin parhaani mukaan pysyä juonessa mukana :) tänään syötiin taas hyvin pitkän kaavan mukaan. aluksi sipsejä ja dippiä, sitte alkuruuaksi salaattia ja leipää, pääruuaksi semmosta friteerattua kalajuttua ja pitkiäpapuja (en tiiä onko niille, jotain virallisempaa nimeä suomeksi) jälkkäriksi sitte vielä hedelmiä. Ja juotiin muuten ihan SIKAhyvää valkoviiniä (en voi olla miettimättä pientä mustikkaystävääni ku käytän sika- etuliitettä <3)
      Ku tehtiin Valérien kans ruokaa ni se korjas, jotain mun ranskan ääntämistä ja sitte heti perään totes et se saattaa johtua tosta sun lävistyksestä kielessä... se oli selvästi halunnu jo aikasemmin ottaa puheeks mun  kielikorun, mut ei ollu vaan saanu tilaisuutta ja koska se ei halunnu puhuu siitä muitten kuullen.. outoa? aivan ku se ois jotenki salaista tai vaarallista tietoa. O.o  No joka tapauksessa mulla oli ihan tooosi hauskaa ja sain nauraa paljon, ku perheen lähemmäs keski-ikäinen äiti utelee multa ku joku pikkulapsi siitä et miks oon laittanu lävistyksen ja miltä se tuntu yms :D naurattaa vieläkin! Voin kyllä kertoa et toi keskustelu oli ehkä hauskin (ja oudoin) kaikista Valérien kanssa käydyistä... naurettiin molemmat paljon! Nii ja Valérie oli ihan varma et olin laittanu kielikorun vaan ärsyttääkseni mun äitiä. :D Valérie kyllä sano monta kertaa et se lävistys ei todellakaan oo mikään ongelma sille et se on vaan tosi utelias ja haluu oppii tuntee mut :) ...nii ja sit Valérie halus et mä kerron itteni parhaimmat ja huonoimmat luonteenpiirteet ja  sitte hän kertoi omansa. Kaikki tommoset mukavat keskustelut saa mut tuntemaan et kuulun tänne! 
       Nyt ku oon ollu täällä kokonaisen viikon ni voin kyllä sanoa et tää perhe on aivan ihana. Nuoret on tosi kohteliata ja vilpittömiä, samoin isä ja äiti. Ja vaikka vanhemmat tekee tosi paljon töitä ja varsinkin perheen isä on melko stressaantunu työjutuista ni molemmat on silti rentoja ja mukavia tyyppäjä. Nii se tosiaan tästä perheestä... ehkä viikon päästä voin sitte kertoo millasta täällä on olla aupairina, koska huomenna mulla alkaa virallisesti "työt". Valérie ei tykkää sanasta travailler, eli siis tehä töitä, sillon ku puhutaan aupairista, siksi lainausmerkit.... sen mielestä aupair ei oo täällä töissä, vaan on osa perhettä ja auttaa kotitöissä siinä missä muutkin..
      Mä voisin kirjottaa tänne vaikka kuinka pitkiö romaaneita, mut nyt mun on kuitenki pakko mennä nukkuun ,koska mun pitää ainakin vähäksi aikaa nousta aamulla kattoon ku lapset lähtee kouluun, mutta pelkään pahoin et sitte ku talo tyhjenee, ni sen sijaa et imuroisin nopeeta banlierin ( yläkerran aulan/tietokonenurkkauksen ) ja tekisin jotain mukavaa, kuten lähtisin pariisiin shoppaileen ni mahdollisesti jatkan uniani... ehkä sitten jaksan vähän myöhemmin nousta oikeesti ja jaksan pistäytä pariisissa :) Öitä ! C: