Herätykello soi seittemältä ja ehkä 2 minuuttia jälkeenpäin Mäyrä soitti ja varmisti et oon heränny ja et muistan ottaa meidän junaliput mukaan. Meiän juna siis Pariisista Lilleen lähti yheksältä ja mulla oli meiän molempien liput! Olin vähä turhanki reipas aamulla ku jouduin jopa ootteleen junaa täällä saint-leussa ja vielä sitte pariisissaki, tosin märde tais vetää pohjat, koska se oli ollu asemalla jo yli tuntia junan lähtöö ennen. no olipahan kerranki ajoissa! Mun melko lyhyiden ja märtsin vielä lyhyempien yöunien johdosta meiän jutut oli jo menomatkalla sitä luokkaa et päivästä ei voi tulla mitään muuta ku ihan vajo <3
Lillessa oli tooosi paljon ihmisiä ja koko keskusta-alue oli täynnä erilaisia kojuja. Kierreltiin ympäriinsä ja luultiin aina tietävämme missä päin on mikäki paikka, mut kertaakaan me ei varmaan oikeesti oltu siellä missä luultiin. Oli mukavaa ku mitä ikinä tahansa mä kerroinkaan ni märtsi nauro ku viimestä päivää ja sit mäki vaan nauroin sille...:D Lotte oli myös hostperheensä kans käymässä siellä, oli huippua nähä Lotteki! Vois kyl kohta varata junaliput brysseliinki :) Ei ostettu mitään, tavaraa tai muuta semmosta, mut ruokailuihin me panostettiin. Aamulla ostettiin PAULista patongit ja syötiin ne käveleskellessämme ympäriinsä ku myyjät vasta kokosivat kojujansa. Olin myös luvannu Lauralla et me syödään siellä hattaraa nii me sitte ostettiin yks vaaleenpunanen hattara puoliks ja jokunen tunti sen jälkeen suunnistettiinki syömään ton lillen Braderiin kuuluisuutta simpukoita ja ranskiksia, tosin mä söin vaan yhen simpukan ja sit vähä enemmän niitä ranskiksia ja salaattia. Illan aikana kerettiin myös syyä nutella crepit ja juoda braderiihin kuuluvan kaljan sijaan lämmintä kaakaota. killtiä! ... mua säälitti ne simpukat mitä siel syötiin, raukat on keitetty elävältä. Ja sit laura myös sivisti mua siitä et miten tarkistetaan et onko se simpukka elävä vai kuollu. Ennen ku ne heitetään kattilaan, jokaista simpukkaa koputellaan päähän ja testataan suojautuuko se vetämällä kuoren kiinni, jos se sulkeutuu kuoreensa se joutuu pataan ja jos ei se reagoi, heitetää se roskiin... eli niillä on vaihtoehtoina elävältä keittäminen tai hidas kitumiskuolema roskiksessa... reilua, en tahtois olla simpukka!
Lillessä oli hyvää ruokaa, kaupunki oli kaunis, mutta jottei kaikki ois menny liian hyvin niin tajusin junassa kotiin päin et en ehi viimeseen junaan joka tulee meille tänne kotiin... No sit mulla oli vaaihtoehtona mennä hullun monella metrolla ja RERillä yhelle toiselle pysäkille, mistä menis vielä yks juna meille joskus yöllä. okei se on huono vaihtoehto, mut parempi ku se et jumitun yöksi pariisiin... no, jottei elämästä puuttuis jännitystä nii meiän juna lillestä päätti sitte olla myöhässä yli puol tuntia eli mulle ois jääny aikaa ottaa ne kaikki 3 eri metroa plus yks RER nii puolessa tunnissa, koska 12 kai loppuu metroliikenne. Siinä vaiheesa ku tajusin tän etten ehkä oikeesti tuu kerkeemään kotiin ni otin puhelun hostmamalle, joka mun onnekseni kerto et perheen vanhin poika on myös pariisissa ja sillä oli auto parin pysäkin päässä pariisista! Soitin sitte Pierre-Louisille et kerkeenhän sen kyydillä kotiin ja se sano et se lähtee kotiin sitte vasta ku mä tuun HUH! Loppu hyvin kaikki hyvin. Välillä musta tuntuu et mun elämä on liian helppoo...! mut en valita käy se näinki :) öitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti