Oon möhöttäny tänään koko kauniin päivän sisällä, vaikka ulkona paisto aurinko. Koska mittari näytti vaan 17 astetta, ni päätin et mähän en ulos mee... mua palelee nimittäin täällä sisälläki... toisaalta ulkona, auringossa vois olla lämpimämpi. hmm no joo vein mä kuitenki roskat ja hain autosta ostoksia eli hengitin raitista ranskalaisilmaa ehkä minuutin yhteensä. Hienoa!
Tänään on siis keskiviikko, joka täällä ranskassa tarkottaa normaalisti sitä et lapsilla loppuu koulu jo puolilta päivin, mikä taas tietää paljon lisätöitä aupaireille.. ja tän mun perheen äiti ei oo keskiviikkosin töissä, joten seki tekee päivästä vähä poikkeuksellisen. nytten vielä ku koulut ei oo alkanu ja perheen äiti palasi työmatkalta vasta illalla ,ni keskiviikko ei sinällään poikennut kauheana muista arkipäivistä. Normaalisti keskiviikkoisin mulla on koko päivä "töitä". Päivän tehtäviin kuuluu lasten kylppäreitten, pyykin ja keittiönlattian pesua ja mikä parasta, lenkkeilyä. Se nimittäin on ohjelmanumero 1 aina keskiviikko aamupäivisin. Joka tapauksessa siis vaikka lapset oliki tänään vikaa päivää lomalla ja Valérie työmatkalla ni oon pessy lasten vessan ja kylppärin ja pyörittäny parikoneellista pyykkiä. ...ja mikä nolointa, katoin 2 jaksoa salkkareita päivällä sillä välin ku pyykit peseytyi .... :P
...Ja niinku joka päivä ni myös tänää laitoin leipäkoneeseen tarvittavat aineet ja käynnistin sen. Noo-o luulin kaiken olleen okei, kunnes menin kattoon leipää, kun sen piti olla valmis. hmm. leipä oli aivan liian pieni ja raa'an näköinen. En tienny siinä vaiheessa mitä olin kämmänny, mut nakkasin kuitenki leivän roskiin ja laitoin uuden leivän tulemaan. Siinä vaiheessa ku olin mittaamassa jauhoja uudellaan ni tajusin mikä oli menny vikaan edellisellä kerralla... siinä mittakipossa on neljän eri aineen grammamäärät. eli siis jos laittaa tiettyyn viivaan asti jauhoja nii siitä mukin kylestä voi sitte kattoo et kuinka paljo se on grammoina. kätevää. paitsi jos laittaa jauhot kuppiin ja kattoo sokerille tarkoitettuja grammamääriää... Toinen yritys kuitenki onnistu vähä paremmin ja saimme kuin saimmekin tuoretta ja hyvää leipää illalliselle, joka oli muuten eka ,ihan koko perheen kesken, mun täällä olon aikana :)
Syötiin kaikki seitsemän illallista yhdessä ja juteltiin mukavia, tai no lähinnä muut jutteli ja mä yritin parhaani mukaan pysyä juonessa mukana :) tänään syötiin taas hyvin pitkän kaavan mukaan. aluksi sipsejä ja dippiä, sitte alkuruuaksi salaattia ja leipää, pääruuaksi semmosta friteerattua kalajuttua ja pitkiäpapuja (en tiiä onko niille, jotain virallisempaa nimeä suomeksi) jälkkäriksi sitte vielä hedelmiä. Ja juotiin muuten ihan SIKAhyvää valkoviiniä (en voi olla miettimättä pientä mustikkaystävääni ku käytän sika- etuliitettä <3)
Ku tehtiin Valérien kans ruokaa ni se korjas, jotain mun ranskan ääntämistä ja sitte heti perään totes et se saattaa johtua tosta sun lävistyksestä kielessä... se oli selvästi halunnu jo aikasemmin ottaa puheeks mun kielikorun, mut ei ollu vaan saanu tilaisuutta ja koska se ei halunnu puhuu siitä muitten kuullen.. outoa? aivan ku se ois jotenki salaista tai vaarallista tietoa. O.o No joka tapauksessa mulla oli ihan tooosi hauskaa ja sain nauraa paljon, ku perheen lähemmäs keski-ikäinen äiti utelee multa ku joku pikkulapsi siitä et miks oon laittanu lävistyksen ja miltä se tuntu yms :D naurattaa vieläkin! Voin kyllä kertoa et toi keskustelu oli ehkä hauskin (ja oudoin) kaikista Valérien kanssa käydyistä... naurettiin molemmat paljon! Nii ja Valérie oli ihan varma et olin laittanu kielikorun vaan ärsyttääkseni mun äitiä. :D Valérie kyllä sano monta kertaa et se lävistys ei todellakaan oo mikään ongelma sille et se on vaan tosi utelias ja haluu oppii tuntee mut :) ...nii ja sit Valérie halus et mä kerron itteni parhaimmat ja huonoimmat luonteenpiirteet ja sitte hän kertoi omansa. Kaikki tommoset mukavat keskustelut saa mut tuntemaan et kuulun tänne!
Nyt ku oon ollu täällä kokonaisen viikon ni voin kyllä sanoa et tää perhe on aivan ihana. Nuoret on tosi kohteliata ja vilpittömiä, samoin isä ja äiti. Ja vaikka vanhemmat tekee tosi paljon töitä ja varsinkin perheen isä on melko stressaantunu työjutuista ni molemmat on silti rentoja ja mukavia tyyppäjä. Nii se tosiaan tästä perheestä... ehkä viikon päästä voin sitte kertoo millasta täällä on olla aupairina, koska huomenna mulla alkaa virallisesti "työt". Valérie ei tykkää sanasta travailler, eli siis tehä töitä, sillon ku puhutaan aupairista, siksi lainausmerkit.... sen mielestä aupair ei oo täällä töissä, vaan on osa perhettä ja auttaa kotitöissä siinä missä muutkin..
Mä voisin kirjottaa tänne vaikka kuinka pitkiö romaaneita, mut nyt mun on kuitenki pakko mennä nukkuun ,koska mun pitää ainakin vähäksi aikaa nousta aamulla kattoon ku lapset lähtee kouluun, mutta pelkään pahoin et sitte ku talo tyhjenee, ni sen sijaa et imuroisin nopeeta banlierin ( yläkerran aulan/tietokonenurkkauksen ) ja tekisin jotain mukavaa, kuten lähtisin pariisiin shoppaileen ni mahdollisesti jatkan uniani... ehkä sitten jaksan vähän myöhemmin nousta oikeesti ja jaksan pistäytä pariisissa :) Öitä ! C:
Mä voisin kirjottaa tänne vaikka kuinka pitkiö romaaneita, mut nyt mun on kuitenki pakko mennä nukkuun ,koska mun pitää ainakin vähäksi aikaa nousta aamulla kattoon ku lapset lähtee kouluun, mutta pelkään pahoin et sitte ku talo tyhjenee, ni sen sijaa et imuroisin nopeeta banlierin ( yläkerran aulan/tietokonenurkkauksen ) ja tekisin jotain mukavaa, kuten lähtisin pariisiin shoppaileen ni mahdollisesti jatkan uniani... ehkä sitten jaksan vähän myöhemmin nousta oikeesti ja jaksan pistäytä pariisissa :) Öitä ! C:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti