keskiviikko 22. syyskuuta 2010

kotiäiteilyä

Nukuin aamulla yheksään asti, koska Mariella alko koulu vasta puol 10 ja hostmama on sunnuntaihin asti työmatkalla, sihen asti mun täytyy siis leikkii kotiäitiä... Herättyäni söin pahoja muroja ja tekasin päivän kotityöt ennätysvauhtia. Eihän nyt kahden kylpyhuoneen ja yhen vessan siivoamisessa kauaa nokka tuhise.. nii ja pesin mä sitte myös vähä pyykkiä päivän mittaan.  11 maissa lähin kauppaan, onneks Roosa oli mun mukana, sillä muuten varmaan pakittelisin vieläki siellä kaupan parkkipaikalla tota norsua. Jouduin siis käymään kaupassa tolla perheen äitin autolla, koska mun (ja PLn auto :D) on huollossa. Olin järkyttyny, koska ostokset makso vaan 17 euroa vaikka ostin ison kassillisen ruokaa (ehkä 2 normi muovipussillista)... Selvittiin siis reissusta hengissä, (ja en ajanu yhenkään ohikulkijan yli, enkä myöskään kolhinu autoja) mikä oli sinänsä aika saavutus minulta, joka oon tottunu ajaan vanukkaalla ja joka nyt joutu ajaan tommoselle norsu-perheautolla!! Hyvä minä. Joo mut ei musta siltikään tuu kotiäitiä. haluan perheen joka mahtuu vanukkaaseen (kyllähän sinne nyt yks noutaja ja ehkä pari lasta mahtuu... mies voi juosta perässä)
       Mä jouduin tänään valmistaan myös lounaan., koska Valérie ei ollu sitä tekemässä... Tonnikalapastasalaatti ja majoneesiranskankermapaprikakastike teki oikeen hyvin kauppansa ja aterian kruunasi vielä juuri leipäkoneesta tullu lämmin leipä :) Syötiinki sitte tosiaan koko leipä lounaalla, joten jouduin tekemään uuden leivän illaksi.. Päivällä katoin taas leffaa ja viihdytin Mariea :o)  Mietin tässä just et mitä hemmettiä oon koko päivän hommannu, ku ei mulla missään vaiheessa oo tylsää ollu, mut en just nyt muista et oisin mitään hyödyllistäkään tehny.. Niskat on kuitenki ollu sen verran jumissa koko päivän, liekkö rangaistis siitä et jätin tänään juoksulenkin välistä, ku ois pitäny yksin mennä tai siitä et oon eilisen ja tän päivän vaan ollu koneella... 
       Normaalisti keskiviikkosin Valérie vie pojat miekkailureeneihin, mut tänään se homma passattiin  mulle Valérien ollessa poissa.. Olin jo valmistellu päivällistä osittain ja valmiina lähtee viemään poikia reeneihin (tai no oikeestan vaan Chrisophen kaveria, koska mun velikullat vähä nyrkkeili eilen ja tuo nuorin poika onnistu hajottaa kätensä ni se ei pysty nyt tekee mitään) mut sitte ilokseni kuulin et mun ei tarttekkaan enää startata tota norsua tosta pihasta vaan et Alexin äiti hoitaa kuletukset kerta Christophe ei pääse mukaan. Mikä helpotus! Syötiin sitte kaikkien lapsosten kans ruoaksi makkaroita (ah rakastan niin laittaa niitä, ku ne tarttee vaan heitellä kattilaan kiehumaan<3)  ja kesäkurpitsasipuliwokkia. Itehän siis tyydyin syömään vaan kesäkurpitsaa ja toki alkuruokaa, jonka virkaa toimitti tänään tomaattisalaatti (=tomaattisiivuja viinietikkasinappikastikkeessa) Pojat oli ihan huolissaa et miten tuun toimeen pelkällä kesäkurpitsalla, mut lupasin niille et syön sit senki eestä jälkiruokaa. Ja olipa kyllä mukava kerranki maistella kaikki juustot jälkiruoalla läpi ku ei ollu maha vielä pääruoasta niin täynnä :) Meillä tosiaan on jääkaapissa semmonen laatikko, missä on aina jotain vajaata 10 eri juustoa ja niitä sitte napsitaan jälkiruoaksi tai no napsii ken jaksaa... yleensä mun maha on jo niin täynnä alku- ja pääruoasta et en jaksa syödä mitään muuta.  Totesin kyllä et jos täällä alkais johonki terveyslakkoon ni siihen pitäs kyllä karkkien sijasta kuulua juustot. Niitten takia mä täällä tuun lihomaan jos jonku... :D 
     Tänään mä ekaa kertaa oikeesti kunnolla osallistuin ruokapöytäkeskusteluihin. Juteltiin melko helpoista jutuista, niinku esim suomen koulusysteemistä ja kielten opiskelusta yms. ni oli helppo päästä juttuun mukaan. kyllä se tästä. kyl mä vielä opin!!! Käytiin vielä sit illalal kävelyllä Roosan kans. Käveleskeltiin joku tunteroinen: käytiin tsekkaamassa naapurikaupungin keskusta ja todettiin et ihan yhtä kuollu mesta ku tää meiänki paikka. Meiän viereinen creperie oli kuitenki auki et ehkä mä joku ilta suunnataan sinne jumittaan! Ja vaikka kello oli jo yli 10 ku tulin kotiin ni ulkona oli silti vielä yli 20 astetta lämmintä. En voi kyllä ku sääliä teitä, jotka joudutte kärvistelemäään suomen sateissa. Mut mä lupaan nauttia tästä lämmöstä teiänki puolesta niin kauan ku tätä riittää :) Huomiseen <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti