torstai 30. syyskuuta 2010

Un diner presque parfait!

Tänään oli heti aamusta vuorossa kielikoulua. Lähdin juoksujalkaa  asemalle jotta ehtisin kahdeksan junaan ja jotten kastus ihan kokonaan.. ulkona nimittäin satoi ihan kiitettävästi! Ihana aamu. Pääsin kuitenki melkein kastumatta koululle, missä sitte opiskelin ahkerasti 4 tuntia. Sen jälkeen käytiin ostaa lounaaksi patongit ja mentiin syömään niitä operan portaille annan, roosan ja kristelinan kans. Onneksemme aamuinen vesisade oli vaihtunu auringon paisteeseen ja melkeen kesäisen lämpimään ilmaan. Oli ihana ku sai ottaa takin pois ja vieläki oli kuuma =) Seuraan liittyi yksi irlantilainen ja yks skotti aupair (jos en ihan väärin muista), mutta melko pian lähettiinki Roosan kans jo sitte kotia päin.. 
       Kotona mua ootti jääkaapissa tommonen ihmeellinen melkeen jalkapallon kokonen lihaklöntti.. ja tiesin vaan et mun pitäs valmistaa se cocotte minutessa. piece of cake... tai ei ehkä sittekään. Mulla ei ollu mitään hajua mitä sille teen, joten pirautin Valérielle töihin saadakseni lisäohjeita. Noo niin helpolta ku se kuulostiki ja ymmärsinki melkeen kaiken ohjeista ni kaikki ei kuitenkaan menny ihan putkeen. Liha piti laittaa ekaks puoleksi tunniksi hautumaan ja sitte päästää paineet sieltä pois ja kääntä liha ja hauduttaa sitä taas puoli tuntia. Ekan puolen tunnin jälkeen ku avasin kattilan kannen huomasin ilokseni et vesi oli loppunu ja lihasta valunu rasva oli kärähtäny kiinni kattilan pohjaan, mustaksi paksuksi kerrokseski. Noo ei siinä mitään pesin kattilan niin hyvin ku siinä nopeesti kerkesin ja laitoin lihan takaisin kattilaan, mutta tällä kertaa lisäsin vähä enemmän vettä ku ekalla kerralla... puolen tunnin päästä ku otin lihan pois ni keittiöön levis semmonen kiva kärynneen rasvan haju.. mut ei kuitenkaan täyttyny koko keittiö savusta (sitäki on kuulemma jollekki aupairille käyny joskus menneisyydessä).. Liha oli loppujen lopuksi kuitenki ihan syötävää kuulemma, vaikka siinä oli pieni kärynneen sivumaku, vaikka ite lihahan ei ees kärähtäny ollenkaan. oon aika pro ...kesäkurpitsat oli kuitenki erinomaisia. ja niinku päivän otskko erään ranskalaisen tv-sarjan mukaan sanooki tänään söimme: un diner presque parfait (ja niille tolloille, jotka ei ymmärrä = melkein täydellinen illallinen)  
        Syönnin jälkeen mua ootti operaatio Puhdista pohjaanpalanut kattila ja myös operaatio puhdista mustaksi muuttuneet lavuaarit. Kukakohan tyhmä on ees keksiny valkoset lavuaarit, mun mielestä mustat ois paljo paremmat!! Valérie ei ollu vielä tullu töistä ja mua lievästi sanottuna vähä jännittiki et miten se reagoi tähän mun pikku mokaan... vaikka näin jälkeenpäin ku miettii ni eihän toi nyt iso juttu oo, mut jotenki aattelin et se saattas olla vähä hermona. Mutta ilokseni huomasin et mun ihana hostmama tuli naureskellen keittiöön ku se haisto vähä palaneen käryä... ja naureskeltiin sitte siinä vaan kuinka ykskään aupair ei oo onnistunu tekemään lihaa cocotte minutessa ekalla kerralla ilman kommelluksia. Ja mä kuulemma kuuluin niitten "parhaiden" joukkoon, jonka tekemää lihaa saatto kuitenki syyä eikä kattilakaan menny lopullisesti pilalle :) Oman äidin ja hostäidin vinkeistä huolimatta kattilan pohja jäi vielä hiukan mustaksi joten Valérie passitti mut nukkumaan ja jätin kattilan likoamaan ja pesen sen huomenna loppuun :)  
       Ruokaa laittaessa olin jo valmistautunu siihen et tänä iltana on varmasti paha mieli pieleen menneestä kokkailuista ja  hermona olevasta hostäidistä, mutta ei onneks. Oon tosi ilonen siitä miten kaikki suhtautu kämmäykseeni ja naureskeltiin vaan kaikkien kanssa ja oli mukavaa, vaikka ruoka ei ollu täydellistä! tämmöset kommellukset vahvistaa vaan mun ajatusta siitä et tää perhe on aivan mahtava <3 Nyt voisin laittaa itteni likoamaan kylpyammeeseen, koska mun käsiin on syöpyny semmonen palaneen käry, ku oon hinkannu tota kattilaa ja lavuaareja.. Kauniita unia <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti