Ylioppilaskirjotusstressiä pukkaa... ei tosin mulla, eikä ees JBllä, jolla ne kirjotukset siis alkaa ens torstaina, vaan rakkaalla hostmamalla! Mun pieni pää ei jaksa ymmärtää, kuin toi äiti voi olla noin yliherkkä stressaamaan kaikesta. Voisin kuvitella, että Valérie ois menossa niihin kirjotuksiin, eikä JB, joka ihan lungisti naureskelee, ku siltä kyselee miten lukeminen sujuu :) Mä oisin varmaan omissa kirjotuksissa alkanu itekki stressaamaan jos mun vanhemmat ois ollu noin kireitä ja stressaantuneen olosia mun kirjotusten alla... No mut jos ei muuta ni tän vuoden aikana oon oppinu olemaan aika hyvin ärsyyntymättä muiden hermoilusta tai muusta rasittavasta käytöksestä.... Oon jo kyllä siis aika hyvin pienenä koulutettu tuohon ärsyyntymättömyyteen, kiitos rakkaan isosiskoni <3 :D Enää mua ärsyttää ehkä 5min jos joku on hankalalla päällä tai muuten vaan ärsyttävä, mutta aluks siihen meni paljo kauemmin... Jotain oon siis ehkä ranskankielenki lisäksi oppinu ;)
Viikonloppu meni oikeen mukavasti. Perjantaina käytiin muutamilla Le sans souci ssa Annin, Tiian ja Rauskun kanssa. Ja huolimatta siitä, että ollaan käyty tuossa baarissa ainaki 2 kertaa aikasemmin, ni meillä oli taas ongelmia löytää se..... no ehkä seuraavalla kerralla sitten! Lauantaina sitte puolen päivän maissa junailin itseni Mäyrän luokse, missä valmistettiin meille herkkulounas. Myöhemmin myös Ranepoi saapui villiin eläinjoukkoomme. Illalla päädyttiin sit telttaileen meiän lähimetsään kera hyvien eväiden, kahenhengen teltan ja muutaman desperadoksen. Eläinseuraamme yritti liittyä myös muutama jättikoppis, mutta sokaistiin ne taskulampulla... Mäyrä ja Rausku myös yritti viillellä kämmeniänsä kastanjoiden piikeillä, mutta onneks sain heidät pelastettua, ennen ku pieniä pistoja syvempiä haavoja saatiin aikaiseksi :D Jeesuslaastareitakin meillä oli onneksi mukana!
Sunnuntaina kömmittyämme metsän uumenista takasin kotiin, ni suunnattiin Ellinooran luo lounaskutsuille :) Pohjoismaalaisedustajien(suomi,ruotsi) lisäksi mukana oli myös yks itävallan edustaja ja yks jenkki, nii ja tietty sitte tärkeintä unohtamatta; siellä oli ylisulonen karvanaama Arri<3, joka taisi olla jotain hollantilaistasorttia. Sain vähän vähennettyä, mun vierotusoireita eläimistä :) ...ehkä nyt selviän elokuuhun! Sunnuntai meniki siis hyvässä seurassa hyvin syödessä... Ellinoora oli tehny kaikkia erittäin herkullisia pöperöitä ja kans superherkku marenkikakun jälkkäriks (kuolaa suussa). Kuvia mulla ei valitettavasti eiliseltä, eikä telttailusta ole, mutta Rausku (linkittäisin sen blogin tähän kuulisti njos osaisin....) varmasti lisäilee niitä blogiinsa joskus tässä, ja ehkä jos mä jaksan ni voisin kanssa hakea niitä kuvia siltä ja laittaa tänne :)
Tänäänkin siis oli vielä vapaapäivä, koska Ranskassa vietetään kai Helluntaita tänään? no en oo ihan varma, mutta joku pyhäpäivä tänään on. Suuntasin sitte aamupäivällä pariisiin Viivin kanssa. Käveleskeltiin paljo ympäriinsä, kierreltiin vaatekauppoja ja kateltiin vähä Pariisin nähtävyyksiä, ku Viivi ei ollu aikasemmin käyny Pariisissa. Oli hauska samoilla ympäriinsä ja vaihtaa kuulumisia :) Lähin sitte kotiin vähä ennen 4 tarkotuksena alottaa tekeen mun kielikoulun esitelmää.... mutta enhän mä mitään oo saanu tänään aikaseks, tai en ainakaan esitelmää. Tein mä kyllä yhden banaanisuklaakakun :D Hups! Olin päättäny pitää sen esitelmän ens to, mutta se ehkä saattaa siirtyä maanantaille.... tai sitte otan itteä niskasta kiinni ja teen sen huomenna ku mulla ei oo mitään menoa...
Mun ei onneks tarvinnu kokata tänään päivällistä vaan syötiin tonnikalasaattia ja linssejä, mitä hostmama oli kokkaillu jonnekki lounaskutsuille päivällä ja niitä oli jääny yli. Ja sitte jälkkäriksi banaanisuklaakakkua. Jälkkärihetket on jotain mitä tuun kaipaan, ku lähen täältä. Nää lapset (tai nuoret) tulee aina niiiin ilosiksi, ku ne näkee et oon tehny jotain herkkua niille. Voi sitä riemua ja ilosia naamoja, ku ne saa vetää napaansa koko jälkkärin. Elämän pienet ilot (:
Siivosin sitte syönnin jälkeen Valérien kans keittiön ja se kysy jos haluun lähtä sen kans kattoon leffaa St Gratieniin (pikkukaupunki vähän matkan päästä täältä), ja koska mulla ei ollu mitään muutakaan suunnitelmia, ku korkeintaan datata koko ilta ni päätin sit lähtä. Käytiin kattoo une séparation (Jodaeiye Nader az Simin oikeelta nimeltään), joka oli ihan tosi hyvä leffa. Elokuvassa ei ees tavallaan tapahtunu kauheena, mutta samaan aikaan se oli paljo enemmän mielenkiintoa ylläpitävä, ku monet muut leffat, joissa tapahtuu paljo enemmän. Leffa oli Iranilainen, joten jo pelkäästään kulttuuri ja uskonto teki elokuvasta mielenkiintosen. En tiiä, mitä elokuvan juonesta voisin kertoa lyhyesti, joten ehkä sanon vaan, että tarina kertoo muslimiperheestä, joka on päätymässä avioeroon. Ei välttämättä kuulosta mitenkään erityisen mielenkiintoselta, mutta suosittelen kyllä kaikille, jos tää leffa ees ikinä rantautuu suomeen....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti