sunnuntai 29. elokuuta 2010

mäyräilyä

Tänään heräsin siihen, ku tän perheen isä, Pierre huuteli mua tuolta aulasta. Se kysy et jos haluun lähtä muun perheen kans kirkkoon. Ilmotin kohteliaasti et en tuu mukaan ja et lähen pariisiin tapaamaan kaveria. kello oli tosiaan jo lähemmäs 11, joten mä en sitte enää jatkanu unia vaan söin aamupalan ja laittauduin ihmisen näköiseksi ja suuntasin Pariisiin. Tavattiin Märtsin kans Notre Damella ja siinä sitte samoiltiin vähä ympäriinsä ja päädyttiin lounaalle yhteen pikkuravintolaan :) Syönnin jälkee jumitettiin (niinku aina) jonku aikaa ennen ku jatkettiin seinen toiselle puolelle samoilemaan ja jumittelemaan vähän lisää. Tekemättä oikeestaan ihan kauheen paljoo mitään erikoista saatiin kyllä koko päivä kulumaan oikeen nopeasti.
       Kun sit joskus kuuden aikaan päätettiin lähtä kotiin ni valittiin vaan suunta X ja käveltiin jonku matkaa kunnes löydettiin metroasema. Mä otin metron kohti gare du nordia ja laura lähti johonki muuhun suuntaan :) ku pääsin asemalle ni juoksin nopeeta laiturille mistä lähijunat lähtee, mut just ku olin avaamassa junan ovea ni juna lähtiliikkeelle :/ hyvin ärsyttävää... no puolen tunnin päästä lähti sitte seuraava juna et en onneks sen kauempaa joutunu ootteleen. Junassa sitte mun viereen tuli istuu semmonen ihana mies, joka oli tosi ahistava. Se nyt varmaan ois vaan halunnu jutella mukavia, mutta oon kuullu niin paljon kaikkia kauhutarinoita noista junista ja pelottavista miehistä et mun sydän alko hakkaa varmaan tuhattajasataa ja otin tiukan otteen mun laukusta :D Mitään pahaahan sillä ei todennäkösesti ollu ees mielessä, mut silti olin aika varuillani... se kerto et se oli malista? kotoisin ja kaikkee mitä se on täällä tehny ja silleen. Mä valehtelin sujuvasti sille olevani vain lomamatkalla pariisissa ja nyt olen menossa tuttavien luo kylään ja kerroin myös samaan hengenvetoon et ne tuttavat oottaa mua asemalla! Koska mun vilkas mielikuvitushan oli ehtiny jo laukata niinki pitkälle et se mies lähtee seuraamaan mua asemalta meille kotiin...  naurettavaa? ehkä vähän :P Selvisin kuitenki siis hengissä kotiin ilman mitään seuralaisia :D
       Nyt voisin mennä auttaan muita ruoanlaitossa, koska musta tuntuu et mun pitäs huomenna selviytyä yksin siitä hommasta... Apuaa! Tänään me varmaan taas tavalliseen tapaan syödään tosi paljon illallista ja sen jälkeen  voisin mennä nukkuun, koska oon hirveen väsyny ku ollaan nyt kaks päivää kierrelty pariisia. Ja huomen aamulla pitää herätä aikasin ku mennää tekeen ranskankielen tasotesti sinne kielikoululle :) ...nii ja Marie kerto mulle just et huomenna leivotaan joku suklaamoussekakku... mmmm. sen täytyy olla tosi hyvää. mä varmaan paisun täällä ku pieni pullataikina ku täällä syödään niin paljon..


    A demain :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti