onnelliset heiluttaa kulmakarvoja

Kello soi puol 8, mun oli tarkotus nousta, mutta jotenki vahingossa olin torkun sijaan laittanu kellon pois päältä. Hups. Heräsin sitte siihen ku Rausku soitti mulle vähä jälkeen puoli 9 et missä oon, ku olin luvannu olla niitten luona puol 9..... Eka ajatus oli et nojoo ihan sama en kerkee sinne enää, jatkan siis unia. Mutta päätin kuitenki sitte tehä super nopean lähön ilman aamupalaa tai kauheena mitään muutakaan hienosäätöä. Kotiuduin auchanista jo 10 aikaan. Perhe oliki aika hämmästynyt ku tulin siihen aikaan kotiin, ne tais eka luulla et tuun baarista :DD Söin sitte runsaan aamiaisen yhessä muiden kanssa ja lapset kummasteli mun ruisleipä, juusto, paprika aamiaista.  Mikä vika? ne ite vetää muroja kaakaojauheella.....

      Päivällä sitte käytiin vielä shoppailemassa pariisissa, sain vielä sopivasti just ennen lähtöä palkanki joulukuulta. Ja olin erittäin iloinen ku hostmama anto mulle koko joulukuun palkan, vaikka oon lomalla 2 viikkoa, huippua!! Iltapäivä jumitettiin Rauskun kaa meillä... pitkin iltaa sitte vähä pakkailin ja siivosin. Nii ja tehtiin myös läskipiirakkaa! namiii.. pidettiin läksiäiset. Oonhan mä niinki kauan ku 2 viikkoa pois ;D  Ja joo tänään on satanu koko päivän lunta. Onhan se ihan kivaa ku on valkosta ja nättiä, MUTTA en halua että meiän lento perutaan, joten olisitko lumi kiltti ja sulaisit pois ensi yönä? Voit sitten maanantaina tulla taksin, ku Rauskusta ois kiva jos täälläki ois valkonen joulu :) 

       Ihan outoa ajatella, että (jos kaikki menee suunnitelmien mukaan) jo huomenna oon taas kotona. Tää syksy on menny ihan toosi nopeaa. Varmaan nopeampaa ku ykskään syksy ikinä aikasemmin, kaikki on ollu niin uutta ja hauskaa. Jopa kotityöt täällä tuntuu silloin tällöin ihan mukavilta, ja sillonki ku ne ei tunnu mukavilta ni ei ne kuitenkaan kamaliakaan oo. Vaikka en sinällään Pariisiin mkaupunkina itenkään yleettömän rakastunu ole, ni tää on kuitenki niin täydellinen kaupunki viettää välivuosi. Täällä on paljo näkemistä ja kokemista, ennemän mitä kerkeää nähdä ja tehdä. Ja kuitenki huolimatta valtavista turistimääristä, ei tarvi kovin kauas eiffel-tornista tai riemukaaresta mennä ku saa jo ihan rauhassa tallailla puolityhjillä kaduilla. 

       Enää 4 kuukauden täällä oleskelun jälkeen mulla ei oo ollenkaan semmonen "ulkomailla"-fiilis. Se on harmi, koska se tunne on niin mukava :) Ehkä se taas sitte palaa joulun jälkeen taas pariksi viikkoa. Ku käveleskelee uusilla kaduilla ni jotenki sitä ei nää niissä enää samalla tavalla mitään hienoa. Aluks tää meiänki pikkukaupunki näytti tosi hienolta ja erikoiselta, mutta nyt vaan oon jotenki tottunu siihen miltä talot ja kadut näytää... onhan ne erillaisia ku Suomessa, mutta täällä kaikkialla ne on kuitenki suhteellisen samanlaisia. Mutta toisaalta tää paikka on alkanu tuntuu oikeesti jo melko kotoisalta. Muistan jokaisen pysäkin nimen Saint-Leun ja Pariisin välillä, osaan käyttää jo melko montaa metrolinjaa ilman pidempiä karttatuokioita, tunnistan lähikaupan työntekijät, varsinki sen lattianluutuujan :D, nii ja myös boulangerin myyjät, tiiän mikä on lyhin reitti mihinkin,,tiiän monta askelta on lempparinaapurin luo, kehtaan hyppiä kotona yöpaidassa ja laulaa kokatessa ja siivotessa :)

        Huomenna aamulla on ohjelmassa kamojen kasaan laitto, ehkä aamupalaa ranskaperheen kans ja viimehetken lumien sulattelua ja sitte suunta kohti lentokenttää. Pitäkää kaikki varpaat ja sormet pystyssä, että junien ja RERien kans ei oo ongelmia, ja lentokoneet ei liukastele kiitoradoilla. Huolimatta pienestä epävarmuudesta lentojen suhteen (siis enhän mä oikeesti oo epävarma, kaikki menee hyvin , Pakko mennä!!!) oon nyt niin mielissään. Täällä kaikki on menny niin hyvn koko ajan ja loppua kohden musta tuntuu et on ollu vaan huipumpaa ...ja vielä ku ihan kohta nään perheen ja kaikki rakkaat ni elämä hymyilee ja kulmakarvat heiluu!!  Palataan astialle joulun jälkeen :))

    JOYEUX NOËL Ѿ