Viikonloppu on sujunu lepposissa merkeissä. Perjantaina lähettiin töitten jälkeen istuskelemaan seinen rantaan, ja kotiuduttiin sitte yöbussilla ja viimeset 5km jalkasin joskus aamuyön puolella. Oli eka kerta ku otettiin yöbussi, koska pysäkiltä tosiaan on toi 5 kilsaa kävellä kotiin, mutta ei se nyt niin paha ollu ku kahestaan Ranen kaa käppäiltiin. Lauantaina mentiin sitte Märden kaa vähä shoppailee, en kyl ostanu mitään, ja sitte piknikille Montsourikseen. Tulin ihan ihmisten aikoihin kotiin, mikä oli aika epänormaalia, koska oliha sentään lauantai !
Tänään ollaanki sitte juhlittu koko perheen ja vähä suvunki voimin perheen vanhimman pojan 20-vuotis synttäreitä. Kyseessä siis oli lounaspartyt, jotka kyllä jatkuu illalliseen asti ja vähä yliki... Juhliin kuulu aperitiivi kippistelyt, sipsien, minitomaattejen, voilepäkakun kaltasten suupalojen, guagamolen ja salsan, alkusalaatin, pääruuan ja jälkiruuan syömistä. Pääruuaksi oli kermaperunoita ja pihvejä, jälkkäriksi 3 erilaista kakkua ja sitte vielä kahvien kanssa oli mokkaruutuja ja canelé-pikkumuffineita. Ja kaikki tämähän siis nautittiin kera shampanjan, puna- ja valkoviini....... ja jottein mukava viinin lamauttava vaikutus päässyt missään vaiheessa laskemaan syötiin sitte vielä illallistaki; salaattia ja pihvejä. Nii ja toki molemmilla aterioilla syötiin juustoja ja jukurttejaki. Ylensyöntiä sanon minä :D Meitä oli tosiaan 16 ihmistä juhlistamassa Pierre-Louista, joten vilsketta on kyllä riittäny. Lounaan syömiseen meni varmaan melkeen 4 tuntia, jonka jälkeen serkukset on musisoinut äänekkäästi yläkerrassa ja polskinu uima-altaassa.
Näillä on hauskoja perinteitä synttäreihin liittyen, aina ku joku saavuttaa jonku tärkeen (tai vähemmän tärkeen) iän, nii sankarille kirjotetaan laulu tai siis sanotetaan joku tunnettu laulu uudestaan, joka sitte esitetään juhlissa. PLllekki tehty biisi oli kyllä ihan huippu :)) Ja tapana on myös, että lahjaksi annetaan jotain tosi tyhmää/noloa :D On ollu mukava päivä, ilma oli hyvä joten syötiin ulkona puiden varjossa, kaikki 16 samassa pöydässä. Jotenki aattelin että noin ison porukan pitkän kaavan mukainen lounastus olis kauheen työlästä kotiväelle, mutta eipä oikeestaan. Mutta jotain mitä haluaisin delekoida suomeen täältä ranskasta, ni on just tämmönen illallistamis-/lounastuskulttuuri. Vaikka en näitten sukulaisia pahemmin tunnekkaan, ni tykkään kauheen paljo siitä, miten nää kaikki on ku yhtä isoa perhettä. Ja nää siis järjestää tosi usein tämmösiä ruokailu kekkereitä viettääkseen aikaa sukulaisten ja tuttavien kans, ja yleensä ruokajärjestelyt menee niin, että sovitaan etukäteen kuka tuo minkäkin ruokalajin tai juomat ja se jonka luona syödään ni tarjoaa pääruuan. Ja eikä täällä suoriteta mitään erityisiä operaatioita ennen dinner-kutsuja, talo on just niin sotkunen ku on, eikä ruuan tarvi olla mitään erikoista, pääasia on ne ystävät, joiden kanssa se illallinen vietetään. Se on jotain, mitä tosissaan arvostan ranskalaisessa kulttuurissa!
Näillä on hauskoja perinteitä synttäreihin liittyen, aina ku joku saavuttaa jonku tärkeen (tai vähemmän tärkeen) iän, nii sankarille kirjotetaan laulu tai siis sanotetaan joku tunnettu laulu uudestaan, joka sitte esitetään juhlissa. PLllekki tehty biisi oli kyllä ihan huippu :)) Ja tapana on myös, että lahjaksi annetaan jotain tosi tyhmää/noloa :D On ollu mukava päivä, ilma oli hyvä joten syötiin ulkona puiden varjossa, kaikki 16 samassa pöydässä. Jotenki aattelin että noin ison porukan pitkän kaavan mukainen lounastus olis kauheen työlästä kotiväelle, mutta eipä oikeestaan. Mutta jotain mitä haluaisin delekoida suomeen täältä ranskasta, ni on just tämmönen illallistamis-/lounastuskulttuuri. Vaikka en näitten sukulaisia pahemmin tunnekkaan, ni tykkään kauheen paljo siitä, miten nää kaikki on ku yhtä isoa perhettä. Ja nää siis järjestää tosi usein tämmösiä ruokailu kekkereitä viettääkseen aikaa sukulaisten ja tuttavien kans, ja yleensä ruokajärjestelyt menee niin, että sovitaan etukäteen kuka tuo minkäkin ruokalajin tai juomat ja se jonka luona syödään ni tarjoaa pääruuan. Ja eikä täällä suoriteta mitään erityisiä operaatioita ennen dinner-kutsuja, talo on just niin sotkunen ku on, eikä ruuan tarvi olla mitään erikoista, pääasia on ne ystävät, joiden kanssa se illallinen vietetään. Se on jotain, mitä tosissaan arvostan ranskalaisessa kulttuurissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti