Yhtäkkiä on taas keskiviikko, mikä tarkoittaa sitä että ylihuomenna alkaa viikonloppu. Mikä tarkoittaa sitä, että mun viikot (ja viikonloput) Ranskassa vähenee huimaa vauhtia. Surullista. Suomi-lomaan on enää 3 viikkoa. Se on aikas mukavaa, alkaa mulla jo vähän ollakki ikävä kaikkia mun vajokkiaystäviä ja -perhettä.
Eilen olin superreipas ja kävin lenkillä aamulla, siis oikeesti aamulla, en aamupäivällä. Heräsin 8.30 (tai no oikeestan 8.00 ku rakas naapurini laitto mulle viestiä, että se tulee mun mukaan juokseen... :D) ja olin lenkkikampaat päällä energiaa puhkuen (...?) portilla odottelemassa Ranea jo yhdeksältä. kuvitelkaa! Reippaan tunnin lenkin jälkeen suuntasin suihkun kautta piknikoimaan Pariisiin Mäden ja lenkkitoverini kanssa. Kerrassaan aktiivista! Illalla imuroin yläkerran, laitoin ruokaa, nauroin katketakseni euroviisuehokkaille, lorvin, kattoin telkkaria ja menin ajoissa nukkumaan. Löysin muuten mun telkkarista nappulan, mistä saa duppaukset pois. Huippua! ...ei sillä eilen oli eka kerta joulun jälkeen ku katoin telkkaria omassa huoneessani, että empä mää tosta nappulasta varmaan ihan hirviästi hyövy..
Tänään oon ollu kans aika reipas, enkä oo kerenny kauheena lusmuileen, niinku yleensä keskiviikkosin. Aamulla siivosin normitapaan, okei ennen lounasta laiskottelin, mutten kauaa. Kokkasin lounaaksi homejuusto-aurinkokuivattutomaatti-tomaattikastiketta ja pastaa. mmmmmmmmm! en tiiä mitään yhtä herkullista. Ja yllättäen kyllä perheen äitikin piti ruuasta, ja se tuntui olevan ihan täyttävää vaikkei siinä lihaa ollutkaan ;) Marieenkin ruokaa uppos useempi lautasellinen vaikka neiti nenäänsä nyrpistelikin ku kuuli, että ruuassa on homejuustoa... Sain pitää kyllä pienen saarnan sille siitä, miten suhtaudutaan ruokaan, jota ei ole vielä maistanut. ...ja niinhän se syönnin jälkeen sano mulle et, Eve miksä aina oot oikeessa! Hahaa, oisinki :)
Valérie kävi myös taas shoppaileen tukussa, joten norsuautollinen tuli taas ruokaa meiän kellarin täytteeksi. Mä onneks taidokkaasti skippasin autontyhjennysurakan ja siirryin suoraan pussittamaan lardonia ja makkaroita, tai no nakkeja ne tais olla.. Pakastimeen siis täytteeksi päätyi yhteensä jotain yli 10kiloa lardonia ja nakkeja. namnam. ...ja kiitos ton pussitus-pakastus-urakan mun käsiin on nyt pinttynyt semmonen mukavan lihaisa tuoksu! mikäs sen mukavempaa...
Suunnitelmissa tälle illalla on lähtä juhlimaan Mäyrä-Mäde-Märtsiboin parikymppisiä, joten täytyy ehkä mennä ottamaan torkut riippumattoon ja kerään energiaa iltaa ja yötä varten. Ennen ku vaihdan vapaalle, ni mun täytyy kuitenki vielä kuljettaa pari kasaa pyykkejä paikoillensa, laittaa ruokaa nälkäisille lapsille ja kuskata pojat miekkailuun... Mä oisin kyllä valmis lopettamaan työnteon jo nyt. , no mut täytyy nauttia tästä "ihanasta"arjesta, ku eihän sitä enää montaa viikkoa oo jälellä!
p.s mun kämppishämmis, spaidemäninäki tunnettu ystäväiseni ei ookkaan kuollu. Luulin jo, että se on delannu, ku se oli hangaillu yhessä kohti jo yli vuorokauden, mutta ei onneks. Eilen illalla onnekseni huomasin, että se oli vaihtanu paikkaa. Ihanaa, pelkäsin jo, että mun pitää alkaa käydä suihkussa yksin, miten tylsää se oiskaan. ...tosin en kyllä tiiä missä herra tällähetkellä majailee, ku ei sitä tänään oo näkyny, ehkä patterin takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti