Ihana aamu, hyvä päivä! Oon taas tänään viilettäny menemään kestohymy naamalla ja naureskellu itsekseni ja hyvässä seurassa. Rakastan tämmöstä tunnetta. Tunnetta siitä ettei oo mitään vastuuta mistää, ei stressiä mistää, ei mitään mikä vetäs jalkoja maahan. Voi leijua vähintään metrin asfaltinpinnan yläpuolella jos niin haluaa. Miksei tämmönen vastuuton elämä vois jatkua loputtomiin? Eniten mua askarruttanu kysymys oli ehkä tänään, että juonko café latten suurena vai keskisuurena. Otin keskisuuren.
Täydellisintä aamulla on se, että herää pirteänä kolme minuuttia ennen kellon soimista ja voi rauhassa SMGn tahdittamana valmistella itsensä aamiaiselle. Mulla oli sisälläni vahva tunne, et ulkona (ja yläkerrassa) on tosi kylmä, joten pukeuduin pitkähiaiseen paitaan, villapaitaan, paksuun kaulahuiviin, pampaksiin ja oli mulla muistaakseni housutkin. Ja oikeinhan mä aavistin, keittiössä oli kamalan kylmä.... vaikka hostäiti naureskeliki mulle ku mulla oli kuulemma tooosi paljon vaatetta. Se luuli et suomalaiset ois jotenki karaistuneita kylmyyteen, mutta mä en ainakaan oo. Söin kahden hedelmän hedelmäsalaatin aamiaiseksi ja join kupin teetä. En tiiä miten sain siihen silti kulumaan puolituntia ja havahduin takaisin tälle planeetalle vasta pari minuuttia ennen ku Rebekka tuli hakemaan mua.
Täydellisintä aamulla on se, että herää pirteänä kolme minuuttia ennen kellon soimista ja voi rauhassa SMGn tahdittamana valmistella itsensä aamiaiselle. Mulla oli sisälläni vahva tunne, et ulkona (ja yläkerrassa) on tosi kylmä, joten pukeuduin pitkähiaiseen paitaan, villapaitaan, paksuun kaulahuiviin, pampaksiin ja oli mulla muistaakseni housutkin. Ja oikeinhan mä aavistin, keittiössä oli kamalan kylmä.... vaikka hostäiti naureskeliki mulle ku mulla oli kuulemma tooosi paljon vaatetta. Se luuli et suomalaiset ois jotenki karaistuneita kylmyyteen, mutta mä en ainakaan oo. Söin kahden hedelmän hedelmäsalaatin aamiaiseksi ja join kupin teetä. En tiiä miten sain siihen silti kulumaan puolituntia ja havahduin takaisin tälle planeetalle vasta pari minuuttia ennen ku Rebekka tuli hakemaan mua.
Tänään metrossa oli liikaa ihmisiä. Joka arkiaamu siellä on ruuhka, mutta tänään en oikeesti mahtunut oikaisemaan edes selkääni suoraksi vaan könötin ku joku Quasimodo ihmismassan keskellä. Helppoahan se toisaalta on ku ei tarvi vauhdin horjuttaessa ihmisiä, pitää mistään kiinni, voi vaan nojailla muihin, ku ei kukaan pääse kaatumaan, kun joka puolelta tulee seinä vastaan. Mua vaan nauratti kauheena ku oon aina melkeen kaikkia lyhyempi ni mua ei kukaan varmaan ees huomaa ku oon muutaman pidemmän ihmisen välissä litistyneenä... :D Päästiin kuitenki litistymättä kouluun ajoissa. Normikurssi meni ihan lepposasti. Oon huomanna viihtyväni meiän ryhmässä tosi hyvin. Monet oppilaista on tosi mukavia ja niitä loppuja en tunne, koska ne ei koskaan puhu. Opettaja on myös tosi kiva. Alussa sen tyyli opettaa tuntu vähän hassulta ja sen jotkut humoristiset kommentit, tosi oudoilta, mutta nykyään oon oppinu ymmärtää sen outoja juttuja... :)
Civilisaatiossa käytiin ranskan historiaa.... ei pahemmin jääny muuta mieleen ku et ranskan yksi entinen presidentti Pompidou kuoli 1974, 5 vuoden psesidenttinä olemisen jälkeen... R.I.B (=rest in beach) Pompidou.... Koulun jälkeen kävin kahvilla avec Laura-Sophie et Rausku. Oli huippua , suunniteltiin mitä tehtäs viikonloppuna ja Rausku ja Laura odotteli että puhelimet vibrailis ja mä lupasin lähettää un massage graduiteja kaikille... ranskan puhuminen on sitten mukavaa :D Kotona en sitte muuta tehnykkään ku datailin, tyhmä minä! ainiin kuulustelin mä vähä Marielta ranskan historiasta ku sillä on huomenna joku koe, hullua mitä määriä kaikkia vuosilukuja se osas ulkoa niinku vettä vaan.... Ruoaksi laitoin porkkanaraastetta, riisiä ja kanaa. Ja illalla käytiin salilla hiimaileen. <:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti