keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Est-ce qu'on peut être trop heureuse?

Aamulla annoin itselleni luvan nukkua 9n. Koska olenhan loppuviikon varaäiti, eli siis saan itse päättää mitä teen! Hostmama siis lähti tänä aamuna ennen 6 jonnekki hemmottelulomalle viettää kaverinsa synttäreitä. Toisaalta kivaa olla kotona, ilman et Valérie on täällä, on jotenki paljo rennompaa... tai emmä tiiä, mä vaan oon jotenki paljo rennompi, ite ku musta tuntuu et se on kauheen tarkka kaikesta ni yritän tehä kaiken mahd. hyvin ja nyt siis voin vaan rauhassa tehä kaiken omalla rennolla tyylilläni...
       Tänään oon siis tehny omien kotitöiden lisäksi, hostmaman "kotityöt" eli siis käyny kaupassa. Kaupassa käynti on kyllä sinänsä ihan kivaa, ku voi shoppailla just sitä mitä tahtoo ja muiden piikkiin :) ostin tosi paljo vihanneksia ja hedelmiä. mmm!  Ja siis en oikeesti tajua ostin 3 muovipussillista ruokaa, suurimmaksi osaksi juurikin hedelmiä ja vihanneksi, sitte myös lisäksi jukurtteja ja faissellea, ja ne ostokset makso 30 e???? En voi ymmärtää... suomessa sama määrä ois maksanu vähintään 60 euroa! Rebekan kans käytiin myös lenkillä päivällä. Olin eka sanoa et en jaksa lähtä, mutta onneks lähin, koska tänään oli pitkästä aikaa aurinkoista ja metsässä oli tosi nättiä, varsinki ku takasipäin tullessa auringonlasku väritti maiseman tosi hienosti. Juostiin 45min+ 15min kävely metsään ja takas. Mulla oli siis täysoikeus nauttia tänään suklaakakkua...... ;)
       Päätettiin valmistaa tänään Marien kanssa Dinner parfait eli täydellinen illallinen. Aloiteltiin ruoan laittoa jo 6 jälkeen. Kävin sitte 7ltä nakkaamassa pojat miekkailuun... Täydelliseen illallisen valmistelu jatkui useamman tunnin ajan ja syötiinki vasta puol 10ltä. Alkuruokana oli salaattia ja tomaattia, pääruokana yrttikanaa ja herigovertesejä ja jälkiruokana Brownies-hattuja, mandariiniä ja suklaakastiketta (=sulatettua suklaata). Mulla eikä Mariella ei ollu yhtään nälkä ku alotettiin syömään, johtui ehkä ylijääneen taikinan yllensyönnistä... Mutta hyvällä ruokahalulla silti nautittiin täydellinen ateria muiden seurana. Juotiin myös jotain tosi hyvää punaviiniä hostpapan kans ja keskusteltiin varmaan tunnin verran hevosista. Pitou on siis ratsastanu melkeen 20 vuotta nuorempana ja kuulemma ollu aika pro ki :) 
       Täytyy kyllä sanoa et tänään mua ei ärsyttäny yhtään se, että periaatteessa oon teny paljo enemmän "töitä" ku normaalisti. Mulla on ollu tosi mukava päivä ja meillä oli tosi hauskaa Marien kans ku tehtiin ruokaa ja leivottiin. Edes se, että lopetettiin illallinen vasta vähä ennen 11 ni ei ärsyttäny ollenkaan :) Tänään on ollu kyllä supermukava päivä! Rakastan yli kaiken olla hyvällä tuulella, joten oon aika taitava keksimään syitä olla ilonen, se on kyllä ihan hyödyllinen taito. En tiiä pitäskö, mut en vaan jaksa murehtia ollenkaan esim. mun lompakon katoamista... koska ei se auttas mitään ni en turhaan halua pilata hyvää mieltäni sillä :)
       Joskus kesän lopussa suomessa ni välillä olin aivan hirveen pahalla tuulella ihan ilman mitään syytä ja veikkaan et se johtu vaan siitä et ei ollu mitään oikeeta tekemistä, ei sillä et maailman ihanimpien kavereitten kans hengailuissa ja rappioinnissa ois jotain vikaa, mut jotenki tyhjänpanttina oleminen sai vaan välillä mut raivon partaalle. Täällä sen sijaan oon melkeenpä jatkuvasti hyvällä tuulella, mikä on merkki siitä et asiat on nyt paremmin ku hyvin. Jos elämä voiski jatkua tämmösenä aina; ei huolia, eikä murheita, ainut vastuu on laittaa ruokaa ja huolehtia et pari lasta soittaa soittimiaan päivittäin.... Haluankohan ikinä kasvaa aikuiseksi?
    

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti