sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Fête des Pères !

"Suomen lain mukaan äidin aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos biologiset vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään, isyys voidaan vahvistaa joko tunnustamisen perusteella tai oikeuden päätöksellä. Vahvistetusta isyydestä seuraa velvollisuus osallistua lapsen elatukseen ja oikeus tehdä lapsen äidin kanssa sopimuksia, tai hakea oikeuden päätöstä, lapsen huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta ja siitä kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lisäksi lapsesta tulee isänsä perillinen." 

Onnes siis vaan iskä! <3 Mistä kaikesta saankaan iskääni kiittää, mm. huonoista vitseistä, rajattomasta mielikuvituksesta, kykyä olla ottamatta mitään vakavasti, laadukkaasta kröhöm huumorintajusta (joka kulkee ihan varmasti meidän suvussa geeneissä), pienestä suustani (josta onneks lähtee tarvittaessa (=aina) paljo ääntä ja johon mahtuu paljon ruokaa), siitä et oon oppinu istuttaan puita (tarpeellinen taito), uskallan laittaa madon koukkuun (vaikka mua aina säälittääki ne madot), siitä et mua säälitää aina ihan kaikki, jotka pienessäkään määrin jää alakynteen (ihan varmasti iskän taktiikan ansiota, jolla se sai mut 5v nä ulkoiluttaa koiraa) jne.
       
Päivä alkoi mukavasti vähä ennen puoltapäivää yhdistetyllä aamiaisella ja skypepuhelulla Suomeen. Ois ollu mukavaa tietty kipasta paikan päällä onnittelemassa iskää, mut skypeki on ihan jees ku parempaa ei oo tarjolla. Vaihdoin kuulumiset Iskän kans ja samalla pistelin faissellea lakkahillon kera poskeen. Mikäs sen mukavempi avaus aamulle. Tänään on jälellä 5 viikkoa siihen ku meen Suomeen jouluilemaan. Tuntuu jotenki tosi oudolta et siihen on niin vähä aikaa... justhan mä tulin tänne! Tullessa aattelin et jouluun on kamalan pitkä aika ja et jouluun mennessä puhun jo ihan sujuvaa ranskaa. Tällä hetkellä tuntuu et niin ei ehkä tuu ihan olemaan. ärsyttävää. Miks asiat ei voi vaan tapahtua sormia napsauttamalla, tai oikeestaan tekemällä jotain muuta helppoa, koska en osaa napsuttaa sormia...... Mutta nii, ehkä mun pitäs alkaa panostamaan tähän ranskan opiskeluun vähä enemmän, eikä vaan kuvitella et oppi imeytyy mun päähän kattomalla pelkästään tv:tä ja kuuntelemassa ranskalaista musiikkia. 
          Tänään vietettiin rento päivä pariisissa Rauskun ja Mäyrän kans. Syötiin subia (ei ollu husubin veroista, kastiketta liian vähä, myyjä laitto suolakurkut ja oliivit vaikka en halunnu, täällä ei saa mausteita jnejne. ) Nii ja mun husubiystävät on ihan jossain muualla ku mun kans syömässä, ni eihän se voi yhtä hyvältä maistua ! Mua suruttaa jo valmiiks se et ei ehitä Jennyn kans oleen oulussa ku pari päivää yhtäaikaa, vaikka tokihan ne paripäivääki on parempi ku ei mitään, mut silti. Musta tuntuu et mulla on asiaa niin paljo kaikille mun ystäville, et kaks päivää ei todellakaan riitä niitten kertomiseen eikä ees 2 viikkoa, saati sitte ku haluan kuulla kaiken mitä on tapahtunu sinä aikana ku oon ollu muualla... Tyhmää masistella tämmösiä asioita kuukausi ennen ku ees menee suomeen, vaikka pitäs olla ilonen et pääsee edes kaheksi viikoksi. Mutta tänään nyt vaan tuntuu tältä ni no can do! 
          Käytiin myös leffassa Rauskun kans kattomassa Il reste du jambon? Leffa oli tosi hyvä, vaikkaki ehkä vähä erilainen mitä ajattelin sen olevan. Elokuva oli ranskalainen ja TOTTAKAI tosi hyvä, eihän ranskalaiset osaa muuta ku hyviä leffoja tehä, ainakaan jos ranskalaisilta kysytään.. Leffa kerto naisesta, joka rakastu muslimimieheen ja sitten kaikennäkösistä konfliksteita uskontojen ja perheiden välillä.  Olin tosi ylpee itsestäni ku pysyin juonessa hyvin mukana, eikä oikeestaan mikään juttu jäänyt epäselväksi ja ymmärsin jopa osan vitseistä vaikka elokuva oli siis täysin ranskaksi ilman minkäämlaista tekstitystä. :) Leffan jälkeen otettiin juna kotiin ja tulin ylläri dataamaan.. nii ja sorruin syömään vähä äitin lähettämässä paketissa tulleita karkkeja, hups, vaikka lupasin säästää ne ens viikonlopulle. Tosin tän päivän antiherkkuilu kaatu kyllä jo aikasemmi ku ostin vähä syömistä leffaan... no mut viikonloppuna se on vielä melkeen sallittavaa, huomenna en saa koskea karkkeihin!! Mut mun on nyt pakko säästää ne ens viikonloppuun, kosak lupasin Rauskulle, et voidaan kattoo leffaa ja syödä niitä... ja jos niitä ei enää viikon päästä oo ni Rausku pahiskala varmaan syö mut...
          Viikonloppu on sujunu mukavan lepposasti, mitä nyt mua on vähän ärsyttäny mitään aikaansaamattomat miehet, joita tää talo valitettavasti on täynnä... Siis nyt ku toi äiti on ollu pois ,ni eihän ne siivoo mitään jälkiänsä, mikä ei sinänsä mua haittaa, viihdyn hyvin sotkun keskellä, mut ne varmaan on kuvitellu et mä siivoon niitten sotkut, mutta väärin luulevat. Minähän en viikonloppuisin tee tässä talossa mitään :D Nyt voisin kuunnella paljon hyvää musiikkia iltapalaksi ja mennä AJOISSA nukkumaan. Aion varmaan joka ilta mennä nukkumaan aikasin, mut kertaakaan en varmaan todellisuudessa oo tuota aikomusta toteuttanu, ni jos tänään... tai sitte ei, tai ehkä jos 12 on ajoissa ni joo! 
        

1 kommentti: