Tänään oli aika shokki herätys, tai no itse herätys oli normi 7lta herätyskellon soidessa, mutta puol tuntia myöhemmin ku olin vielä puoliunessa, tajusin et mun lompakkoa ei löydy mistään. No soitin sitte Rauskulle ku aattelin et se on jääny sen laukkuun, missä se majaili ku oltiin baarissa. Vasta muutaman voittoyrityksen jälkeen sain Rauskun kii ja kauhukseni kuulin et ei mun lompakko ollu silläkään... Käänsin mun huoneen ylösalaisin muutamaan otteeseen ja jouduin toteamaan ettei sitä Kelompakko löydy. Marie oli ainut joka oli hereillä ni se ystävällisesti autto mua vielä vähä etsinnöissä. Siinä vaiheessa ku Valérie heräs ni olin jo kerenny kuollettaa mun electronin ja ilokseni huomata ettei kukaan ollu sitä käyttäny. Huh! Jotain positiivistä... Soitin myös paniikki puhelun äitille, vaikka oikeesti en tiiä mitä hyötyä siitäkään oli ku oikeestihan korttien kuollettamiset ja tilaukset sun muut ni täytyy mun ite hoitaa, mutta jotenki oli helpottavaa panikoida vähän suomeksi. ja mitäpä muutakaan sitä "hätä"tilanteessa tekis ku kilauttas porukoille.. Aina hyvä ratkasu :D
Skippasin tosiaan sitte tän päivän osalta koulun, ku täyty hoitaa kaikkia kortti asioita. Jo ennen ku olin pahemmin mihinkään soitella ni iskä oli tehny lompakosta rikosilmotuksen, ku se siis todennäkösesti varastettiin, sillä aikaa ku nukuttiin junassa. En enää IKINÄ nuku junassa, enkä ainakaan jos mun lompakko on laukun sijaan taskussa.... oppia ikä kaikki! Olin ihan kauhuissani ku aattelin et joudun tyyliin maksaa kokonaan uudestaan mun Navigon (julkisenliikenteenkortti) joka maksaa jotain 600.... onneks selvisin vaan säikähdyksellä ja saan uuden tilalle parilla vaivaisella kympillä. Tokihan se ketuttaa ku lompakossa oli aika paljo myös käteistä, mutta no can do ni en jaksa kauheena murehtia. Asioilla on tapana järjestyä!
Virastoiden läpisoittelemisen ja sydneyskypettelyn jälkeen sain kuningasidean, että haluan syödä lounaaksi pitsaa! No tyydyin kuitenki mun erittäin heikon rahatilanteen takia, pyytään Rauskun tänne syömään ja tehtiin makaroonia ja kesäkurpistasipulitomaattikastiketta. Seki oli oikein maukasta :) Iltapäivällä ku Marie tuli koulusta ni pidettiin pieni akrobatiatuokio telkkariakatsellen ja sitte imuroin tv-huoneen. Musta oli kauheen sulosta ku Marie oli tullu koulusta tyyliin koko matkan juosten kotiin, vaan koska se oli nii huolissaan, miten mun lompakkohässäkkä sujuu C: Nii ja jos jotain positiivista vielä tästä kaikesta draamasta, ni olin erittäin positiivisesti yllättyny miten rennosti toi hostmama tän otti. Olin jo kerenny maalailla pirujaseinille ennen ku se oli ees heränny. Ehkä se onki iha rento tyyppi, toisinaan :)
Kesäkurpitsa-makkara -illallisen jälkeen tajusin et kerkeen vielä bodypumppiin jo oon tosi nopee ja niinhän mä nopeesti puoli juosten hilpasin naapurikaupunkiin ja kannatti kyllä mennä. Oli mukava ja tehokas pumppi. Tein kyllä isommilla painoilla ku ikinä, ku se ohjaaja aina vaan huuteli, et mitkä on minimipainot miehille ja mitkä naisille mihinki liikkeeseen... Ja jos oisin ite saanu laittaa painot ni oisin varmaan laittanu aina puolet tai vähintään yhen kolmasosan vähemmän. Mutta kannatti kyllä tehä niillä painoilla, koska jaksoin kerta niilläki pinnistellen loppuun asti. Voin vaan kuvitella kuin jumissa oon huomenna ja keskiviikkona, rakastan sitä tunnetta ku on lihakset kipeenä ja tietää oikeesti tehneensä jotain :) Mut nyt voisin kattoo jonku ohjelman tai leffan tai jonku et alkas nukuttaa... tosiaan ainut huono puoli noissa iltajumpissa on se et ku puol ysistä puol kymppiin ja sitte vielä reippailee kotiin, ni uni ei kyllä kauheen aikosten tuu.. Mut anyway oon ylpee itsestäni et jaksoin lähtä jumppaan YKSIN!!! :D öitä !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti