Turhapäivä ollu kyllä kaikenkaikkiaan. Aamulla sen sijaan, että oisin tehny jotain hyödyllistä, ni menin takasin nukkumaan.. ja tosiaan fiksu ku olen ni en pistäny kelloa soimaan, ni kappas vaan nukkua posottelin yli 12sta. Upsista! Imuroin lasten huoneet ja pesin pari koneellista pyykkiä. 3n aikaan kävin hostäidin pyynnöstä kaupasta hakemassa pari purkkia jukurttia. Iltapäivällä katottiin Marien kans jotain tosi hyvää rikossarjaa, jonka nimeä en just nyt muista. Ja ruuaksi laitoin tänään sellerimajoneesisalaattia, makkaroita ja pakastevihanneksia. oikee gourmee ruoka, etten sanois :D
Tänään mulla on ollu semiärsytys päällä koko päivän.... johtunee ehkä mun ja ton hostäidin eilisesta juttutuokiosta. se nimittäin kehotti, että mun pitäs jutella enemmän noitten lasten kans, ja ei siinä siis mitään, mut sitte se sano (tai saatoin lukee rivien välistä) että se, etten puhu paljoa niille johtuu siitä et oon niin paljon koneella!!!! Ja se jos joku sai mut hyvin ärsyyntymään....Okei joo en väitä vastaan, ettenkö ois paljo koneella, mut sillä nyt ei oo suoranaista vaikutusta määrään minkä juttelen hostsisarusteni kanssa, koska sillon ku mulla on ns. työaika ni en yleensä käytä konetta muutaku musiikin kuunteluun. Ja uskon et ajan kans sitte ku mullekki ranskan puhuminen on helpompaa ni puhun enemmän kaikkien kanssa, jotenki vaan välillä tuntuu et ei oo mistä puhua noitten vanhempien "lasten" kanssa, ku ne on jotenki nii erilaisia ku minä :)
Seurauksena siitä, että tänään alko se saakelin lakko, ni en tosiaan viittiny lähtee mihinkään vaan oon nyhjänny vaan täällä kotona ja miettiny asioita pienessä päässäni ihan liikaa. Ja turha asioiden pohdiskelu ei oikeesti sovi mulle, koska sit vaan tuli hetkellisesti semmonen olo et mitä mä täällä teen??! onneks vaan hetkellisesti :) Vaikka tää perhe onki super mukava ja mun työmäärä ei todellakaan oo kauheen suuri, ni mun hermoja kyllä kiristää aina välillä pahemman kerran hostäiti. Ite ku olen vähän semmonen "ei se oo niin justiinsa" ja "no can do" tyyppi ni välillä tekis mieli sanoa joihinki neuvoihin mitä saan, et joo hei c'moon, ei oo nii vakavaa :D ...Kävin sitten kävelylenkillä ja mieli oli huomattavasti parempi/ vähemmän ärsyyntyny ku palasin kotiin. Mieltä piristi vielä vähän lisää ku hakiessani marieta musiikkikoululta ni otettiin juoksukilpailu kotiin. On erittäin piristävää juosta keskellä autotietä nii lujaa, ku kintuista lähtee C:
Vaikka mä kyllä uskon, että ainaki nyt vielä tässä syksyn aikana (ku asiat ja kieli ei vielä suju ongelmitta) mun hermot tulee olemaan kireellä vähintään sillon tällön... mut huolimatta siitä aion jatkossaki viihtyä täällä. Tähän astinen aika on menny kyllä ihan tosi nopeeta, ilman eityisempää koti-ikävää. Rupesin nyt miettii et kuin kauan oon täällä ollu ja en oikeestaan oo ees ihan varma, oon tippunu laskuista... mut 6 tai 7 viikkoa kai? ja ei vielä oo kyllä ollu hetkeäkään semmonen olo et haluais oikeesti lähtä suomeen kotiin takasin. Se on mukavaa! Aion ottaa haasteena vastaan sen, että en kertaakaan menetä totaalisesti hermoja Marien taikka Valérien kanssa :D Mutta on siinä se hyvä puoli, että mun hermot tulee kehittymään huimasti tän vuoden aikana ja muutenki tuun ihan varmasti kasvaan "henkisesti" hyvinhyvin paljo, ja fyysisestiki tällä syömistahdilla :DD..ja niinku valmentajat ratsastuksessaki sanoo, että aina ei voi vaan tahdä asioita sillä mukavuusalueella, se on helppoa, mutta sillon ei opi mitään uutta, eikä se onnistumisen tunne oo ollenkaan niin vahva, jos ei oikeesti oo joutunu tekee mitään onnistumisen eteen. Sama pätee ihan normi elämässäki, että jos aina vaan tekee asioita, joissa ei oo mitään haastetta, aina vaan elelee elämää, mikä on turvallista ja tuttua, ei ehkä ikinä koe semmosta oikeeta voittaja fiilistä, semmosta tunnetta, että on oikeesti voittanu pelkonsa/epäilynsä ja selvinny voittajana maaliin, olipa se maali sitte mikä hyvänsä!
Ja sehän ei oo tarpeeks haastavaa, et oon vieraassa maassa, asun (vielä toistaiseksi melko) tuntemattomien ihmisten luona, jotka puhuu kieltä, jota minä en pahemmin. Ei, se ei oo ollenkaan tarpeeks haastavaa, haluan vielä jotain lisää... siks haluaisinki opetella skeittamaan semmosella Wave-laudalla! Tosin ne vaan on aika kalliita (kai?) ja en tiedä onko se muutenkaan hyvä idea, koska todennäköistähän on että olisin aina ihan mustelmilla ja ruhjeilla ja veikkaan et et se on ihan übervaikeeta, koska pelkästään normiskeittilaudan päällä pysyminenki tuottaa mulle ongelmia... mut haluaisin silti kokeilla :) Nyt mun Haluan -lista on taas kasvanu vaankasvamistaan, wave-laudalla skeittauksen opetteleminen pääsi listan jatkoksi.. ehkä mä toteutan sen vielä joskus, toivottavasti pian! Nyt pyhitän aikaa hiukan DN:n katsomiselle ja ehkä salkkareille... yöt <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti